Suomi on päättänyt irtautua Ottawan sopimuksesta.
Ottawan sopimus on kansainvälinen valtiosopimus, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin, myynnin ja kuljetuksen. Sopimus luotiin Kanadassa 1997 ja vuosien varrella siihen on liittynyt 156 jäsenvaltiota. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2012.
Ukrainan sotatilanteen takia Puola, Baltian maat ja Suomi ovat harkinneet, tai jo päättäneet irtautua Ottawan sopimuksesta.
Päätöstä on perusteltu sillä, että miinojen koetaan yhä olevan iso apu erityisesti pitkien puolustuslinjojen tukemisessa. Ukrainan sodassa on havaittu jalkaväkimiinojen olevan tehokkaita ja tarpeellisia aseita.
Suomessa hallitus on päättänyt tehdä esityksen irtautua Ottawan sopimuksesta. Suomen puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan miinoja käytettäisiin vain sotatilanteessa ja niistä tehtäisiin tarkat digitaaliset miinakartat. Miinoista käytettäisiin mahdollisesti sellaisia versioita, jotka saa pois päältä etänä tai ne menevät itsestään pois päältä tietyn ajan kuluttua.
Päättäjät tuntuvat tehneen hätiköiden ison päätöksen. Jos on mahdollisuus jalkaväkimiinoihin, jotka aktivoidaan ja deaktivoidaan etänä, miksi käyttäisimme tavallisia jalkaväkimiinoja, ja mikä takaa sen, ettei niissä olisi teknisiä virheitä?
Punainen Risti on vastustanut irtautumista ja kertonut, että 80% jalkaväkimiinojen tuhoista on kohdistunut siviileihin ja suurin osa nimenomaan lapsiin konfliktien jälkeen. Tämä on saanut minut miettimään poliitikkojen kommentteja siitä, kuinka alueet kyllä raivattaisiin aina konfliktin jälkeen. Miksei niin ole sitten aiemmin tehty? Suomi on ollut Ottawan sopimuksessa kuitenkin vain 13 vuotta.
Jalkaväkimiinat ovat varmasti tehokas ja toimiva tuki puolustuslinjoilla, mutta mielestäni vielä ei ollut oikea aika irtautua sopimuksesta. Sopimuksesta irtautuminen olisi mielestäni ollut ajankohtaista, jos sodan uhka olisi oikeasti läsnä ja vakavasti otettavissa.
Ymmärrän, että osa ihmisistä kokee sodan uhan olevan läsnä, sillä Euroopassa soditaan. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, ettei ole syytä pelätä ennen kuin Suomen rajojen tuntumassa havaittaisiin suuria sotilaskeskittymiä tai operaatioita.
Teksti: Jenny Yliselä
Kuva: Onerva Reinola
