Kiinalainen uusivuosi on perhejuhla ja kiinalaisille vuoden tärkein tapahtuma. Lin perhe Espoossa viettää uuden vuoden aaton perinteisesti eli yhdessä perheen kanssa syöden hyvin ja valvoen myöhään. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta vietetään Keskuskadulla ja kulttuuritaloilla lauantaina 21. tammikuuta jääveistoksin sekä lohikäärme- ja leijonatanssein.

Yanan Lin kotona valmistaudutaan uuden vuoden viettoon kolmen sukupolven voimin. Koti on siivottu ja punaisia koristeita on laitettu ympäri taloa. Myös Lin kolme lasta on puettu punaisiin perinnevaatteisiin kuvauksia varten. Kiinalaisen ystävyysseura Ry:n puheenjohtaja Yanan Li ja varapuheenjohtaja Rebekka Mikkola kertovat kiinalaisista uuden vuoden perinteistä samalla kun Yanan lapset sovittavat värikkäitä jänis-teemaisia pantoja ja perheen isä ja isoäiti hyörivät keittiössä. Ilmoilla on juhlan tuntua.

Yang Xu, Shun Shun, Le Le, Yutang Yang, Yanan ja Titi viettävät Kiinalaista uutta vuotta kolmessa sukupolvessa. KUVA: Iisakki Kuronen

Ympyrä symboloi perhettä

Uuteen vuoteen liittyy paljon symboliikkaa ja erilaisia perinteitä, joiden uskotaan tuovan hyvää onnea, suojelusta ja vaurautta. Dumblingsit, eli taikina nyytit joiden sisällä on erilaisia täytteitä, ovat vanhojen kiinalaisten rahojen mallisia, ja niiden ajatellaan tuovan vaurautta. Nyyttien valmistaminen yhdessä on tärkeä osa aaton viettoa. Yhteen nyyteistä piilotetaan kolikko, ja sen saajan uskotaan saavan terveyttä ja vaurautta. Viime uutena vuonna kolikon saanut perheen keskimmäinen tytär Le Le onkin pysynyt koko vuoden terveenä.

Yutang Yang ja hänen poikansa Yang Xu valmistamassa nyyttejä eli dumblingseja. Yutang Yang on Kiinassa ammattikokki. KUVA: Iisakki Kuronen

Monet juhlapöydän ruoat ovat pyöreitä sillä niillä symboloidaan perheen tärkeyttä. ”Kiinassa on sanonta: ”Oli minulla rahaa tai ei niin minun on mentävä kotiin uudeksi vuodeksi”. On mentävä takaisin kotiin ja tehtävä ympyrä täydeksi.” Mikkola kertoo juhlan perhekeskeisyydestä. ”Kiinassa yleensä käytämme pyöreää pöytää, se tarkoittaa yhteen tulemista” Li jatkaa.

Uusi vuosi erilaisine juhlineen jatkuu yhteensä 15 päivää päättyen lyhtyjuhlaan. Sitä vietetään tänä vuonna sunnuntaina 5. helmikuuta.

Yanan Li perheineen ei ole käynyt Kiinassa neljään vuoteen. Tavallisesti he matkustavat sinne uudeksi vuodeksi ja viettävät siellä 2-3 kuukautta. KUVA: Iisakki Kuronen

Keskuskadulla Helsingissä vuosi vaihtuu klo 18:00

”Suomessa asuu suuri kiinalainen yhteisö, ja heille uusivuosi on merkityksellinen tapahtuma”, kertoo Anna Mäkelä Helsingin Tapahtumasäätiöstä. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta on vietetty vuodesta 2007 lähtien ja monille helsinkiläisille se kuuluu jo vuoden tapahtumakiertoon. Mäkelän mukaan osallistujia ennen koronaa on ollut jopa 20 000, ja Pekingistä tulevaa videotallennetta katsoo vuosittain noin 4000-5000 katselijaa.

”Jääveistokset tulivat Helsingin Kiinalaiseen uuteenvuoteen mukaan tapahtuman alkuaikoina. Useimpina vuosina veistäjä on tullut Kiinasta esiintyjäryhmän mukana, mutta tänä vuonna tämä ei ollut mahdollista”, kertoo Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen. Helsingin Tapahtumasäätiö ja Suomi-Kiina seura järjestävät tapahtuman yhdessä Kulttuurikeskus Caisan kanssa.

Vuotalon pihalla Vuosaaressa on nähtävillä jäänveistäjä Anssi Kuosan veistämä jänis. Veistos on valaistu altapäin. KUVA: Iisakki Kuronen

Jäänveistäjä Anssi Kuosa Ice Macig Oy:sta on ollut veistämässä jääpatsaita useampana vuonna. ”Tekniikassa ei ollut eroa, mutta kiinalainen tyyli on aivan erilainen” kertoo parikin kertaa kiinassa kilpailemassa ollut Kuosa. Hän kertoo, että veistoksissa tärkein asia on kirkas jää. Tänä vuonna jää veistoksia varten on tuotu Kittilästä.

Tänä vuonna Kuosan yrityksen viisi työntekijää tekevät jänis-aiheisia jääveistoksia Helsingin kulttuurikeskusten pihoilla. Jäänveistoa on mahdollista päästä seuraamaan Keskuskadulla ja kulttuurikeskuksissa perjantaina ja lauantaina klo 10-15. Vuotalon ja Stoan lisäksi patsaita veistetään Caisassa Kalliossa, Kannetalolla Kannelmäessä sekä Maunula-talolla Maunulassa.

Jänis on rauhan ja hyvän onnen symboli. KUVA: Iisakki Kuronen

Tanssiesityksiä on Keskuskadulla lauantaina klo 16:00-19:30 ja jääpatsaat on nähtävillä valaistuina 25. tammikuuta saakka.

Päivittyneet ohjelmatiedot ja lisätietoja löytyy kiinalainenuusivuosi.fi-sivustolta.

Nuori polvi ei aina tiedä perinteiden alkuperäistä merkitystä

Kiinalaisessa horoskooppiperinteessä ajatellaan symbolien tuovan erilaisia vuosia. Nyt alkavasta jäniksen vuodesta odotetaan rauhanomaista ja hyvän onnen vuotta. Tosin jos on syntynyt jäniksen vuonna niin silloin suositellaan käytettävän jotakin punaista suojelukseksi koko vuoden ajan. Perinteitä riittää siis joka lähtöön! 

Lin perheen lapset Shun Shun, Ti Ti ja Le Le saivat isoäidiltään Yutang Yangilta punaiset kirjekuoret, joiden sisällä on rahaa. Punaisia kirjekuoria antaa Pohjois-Kiinalaisen perinteen mukaan vanhemmat lapsilleen, ja kuoret voivat sisältää joskus suuriakin rahasummia. Kirjekuorten antamisen ajatellaan tuovan hyvää onnea. KUVA: Iisakki Kuronen.

Siksipä, kun toimittaja unohti lähtiessä muistivihkonsa Lin perheen kotiin, tokaisi sen palauttanut Yanan ja Rebekka ovenraosta sen tarkoittavan sitä, että vieras haluaa tulla takaisin. Tässä tapauksessa uskomus todellakin osui oikeaan.

Viidentenä päivänä uuden vuoden jälkeen toivotetaan rahan jumala tervetulleeksi takaisin. KUVA: Iisakki Kuronen

Teksti: Reetta Winsten
Kuvat: Iisakki Kuronen