Viranomaisten tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Uhreista yleisimpiä ovat aikuiset naiset, mutta myös miesten ja poikien osuus perheväkivallan uhreina on huomattava. Häpeä, yhteiskunnan odotukset ja vähättelevä ilmapiiri voivat tehdä avun hakemisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Vuonna 2020 viranomaisten tietoon tuli 10 793 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausta. On syytä uskoa, että tapauksia oli enemmänkin, sillä kaikista tapauksista ei ilmoiteta viranomaisille. 8 500 tapauksessa uhri oli aikuinen ja 2 108 tapauksessa mies. Korona-ajan jälkeenkin viranomaisten ja järjestöjen tietoon tulleiden väkivaltatapausten määrä on pysynyt korkeana. Osittain syynä voi olla edelleen vaikea tilanne, mutta myös palvelujen siirtyminen verkkoon on madaltanut kynnystä avun hakemiselle.
Miesten ja poikien määrä lähisuhdeväkivallan uhreina on naisia ja tyttöjä matalampi, mutta kokemus väkivallasta on myös erilainen. Miessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toiminnan vastaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo asiakkaiden koostuvan pääasiallisesti henkistä väkivaltaa kohdanneista miehistä. Perheellisten, koulutettujen ja työssäkäyvien miesten asema yhteiskunnassa on periaatteessa hyvä, mutta parisuhteen ja ympäristön luoma paine voi olla raskas. Miesten kokemasta väkivallasta ei juuri puhuta. Tämä voi johtaa parisuhteissa tilanteisiin, joissa väkivallan tunnistaminen on vaikeaa.
Synkät tilastot kertovat tilanteen vakavuudesta
Ensi- ja turvakotien liitolla on 19 turvakotia ja väkivaltatyön avopalveluita 22 paikkakunnalla. Kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen kertoo, että että palveluita käytti vuonna 2021 noin 10 000 asiakasta. Koronapandemian alussa turvakotien asiakasmäärissä tapahtui pieni lasku, mutta avopalveluiden asiakasmäärät ovat yhä nousussa. Valtaosa asiakkaista tulee lapsiperheistä, mutta joka viides avunhakija on lapseton. Asiakkaista noin 60 prosenttia on kohdannut väkivaltaa, 20 prosenttia on itse käyttänyt väkivaltaa ja 14 prosenttia on sekä kokenut että käyttänyt väkivaltaa. Muukkosen mukaan noin kolmanneksessa tapauksista mukana oli päihteitä.
– Se rikkoo myyttiä, että väkivaltaa käytetään vain humalassa, toteaa Muukkonen.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 aikuisiin kohdistuneista lähisuhde- ja parisuhdeväkivaltatapauksista 78,1 prosentissa epäilty tekijä oli mies. Syitä tähän on monia, mutta yksi voi olla jo varhaiskasvatuksesta lähtien opetetut tunteidenkäsittelykeinot, jotka ovat tytöille helpompia oppia. Vuonna 2021 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan jopa 17 prosenttia neljäs- ja viidesluokkalaisista pojista on kokenut väkivaltaa vanhemmiltaan viimeisen vuoden aikana. Tytöillä vastaava prosenttiluku on 14. Tytöillä henkisen väkivallan kokeminen on suuremmassa osassa, kun taas poikien kohtaama väkivalta on enimmäkseen fyysistä. Väkivaltaa kohdanneiden poikien määrä on suuri kaikissa ikäluokissa.
Yhteiskunnan odotukset näkyvät myös alaikäisillä. Poikien voi olla vaikeampaa tunnistaa ja käsitellä väkivaltaa, ja tunteiden näyttämisen hyväksyntään on vielä matkaa.
– Voi olla vaikea sanoa, että hei, toi ei tuntunut hyvältä, Muukkonen toteaa.
Eri ihmisryhmät kokevat erilaista väkivaltaa
Sama tunteiden tunnistamisen vaikeus vaikuttaa myös miesten suureen määrään väkivallan tekijöinä. Miessakit ry:n Lyömätön Linja -toiminnan vastaava väkivaltatyöntekijä Matti Kupilan mukaan väkivallan käyttö yhdistetään usein mielenterveysongelmiin, vaikka etenkin omatoimisesti apua hakevalla miehellä syynä väkivallan käyttöön on yleinen stressi, parisuhteen vuorovaikutusongelmat sekä päihteiden ja alkoholin käyttö. Kupilan mukaan naiset ovat usein miehiä valmiimpia käsittelemään tunteet ja ristiriidat sanallisesti, kun taas miehet saattavat reagoida vaikenemalla, vetäytymällä tai korottamalla ääntään. Ristiriita ongelman selvityksessä on usein taustalla tilanteissa, joissa riita yltyy väkivaltaiseksi.
– Väkivalta ikään kuin kulkee henkisen väkivallan kautta ennen kuin se kehittyy fyysiseksi väkivallaksi, Kupila sanoo.
Lyömätön Linja on Miessakit ry:n toimintamuoto, joka tarjoaa apua miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Apua voi hakea myös ehkäisevästi, ja tukea voi saada keskusteluavun tai vertaistuen muodossa. Toiminta on luottamuksellista ja vapaaehtoista, joten asiakkaat hakeutuvat toimintaan vapaaehtoisesti tai esimerkiksi läheisen kannustamana. Myös Poliisi voi kertoa toiminnasta ja ehdottaa yhteydenottoa kuulustelun yhteydessä. Samoin yhdyskuntapalvelutunteja voi suorittaa Miessakit ry:n Lyömättömän Linjan keskusteluissa.
Apua miehiltä miehille
Miessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toiminta perustettiin tarjoamaan tukea miehille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kotona tai kadulla. Miessakit ry:n Matti Kupilan mukaan miehet tekevät naisia vähemmän ilmoituksia itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Monelle syynä on tunne siitä, ettei ilmoitusta otettaisi vakavasti, ja jopa ammattilaiset saattavat vähätellä miesten kokemuksia. Julkinen puhe keskittyy maailmanlaajuisesti naisten kokemaan väkivaltaan.
– Monet miehet, jotka kokevat fyysistä väkivaltaa, kokevat sitä juurikin tilanteessa, jossa he ovat päättäneet, etteivät he aio olla väkivaltaisia naisia kohtaan, toteaa Kupila.
Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toiminnan vastaava väkivaltatyöntekijä Tommi Sarlin kertoo, että miesten voi olla vaikea tunnistaa henkistä lähisuhdeväkivaltaa. Ristiriitaiset tilanteet voivat olla jatkuneet kauan. Pitkittynyt henkinen väkivalta parisuhteessa voi aiheuttaa vakavia oireita, kuten omien ajatusten ja tunteiden uskomisen sekä päätöksenteon vaikeuksia. Väkivalta traumatisoi, mutta sitä ei aina ymmärretä tai huomata.
Tietoisuuden lisääminen tärkeää
Yksin jäämisen tunne vaikeuttaa avun hakemista. Moni mies on väkivaltaisessa suhteessa, mutta aiheesta puhuminen on vaikeaa ilman vertaistukea. Sarlinin mukaan avoimuus helpottaisi väkivallan tunnistamista ja ongelmiin puuttumista. Jos väkivallan uhrit kuulevat samaistuttavia kokemuksia muualta, voi omankin tilanteen vakavuus selventyä. Avoimuuden myötä myös miehen omalle kokemukselle saattaa löytyä uusi nimi.
– Että “tämä mitä minulla on kotona onkin henkistä väkivaltaa,” ja saa diagnoosin sille omalle tilanteelle, toteaa Sarlin.
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ikäluokkaan ja sukupuoleen katsomatta Suomessa suuri ongelma. Tietoisuuden lisääminen, väkivallan eri muotojen tunnistaminen ja aiheen käsittely avoimesti helpottavat avun hakemista.
Mistä apua?
Mikäli kohtaat tai pelkäät väkivaltaa perheessä tai lähisuhteessa, kuten parisuhteessa, on apua saatavilla helposti. Nollalinjan maksuton ja anonyymi puhelinpalvelu päivystää vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Numero on 080 005 005. Nollalinjan sivuilta löytyy chat-palvelu sekä tietoa väkivallasta.
Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakoti tarjoaa tietoa ja testejä niin väkivallan kohteelle kuin käyttäjällekin. Mikäli olet huolissasi omasta väkivaltaisuudestasi, on apua saatavilla.
Miessakit ry tarjoaa miehille tukea eri elämäntilanteisiin. Väkivaltaa kokeneet miehet- ja Lyömätön linja -toiminta ovat suunnattu väkivaltaan tavalla tai toisella apua tarvitseville miehille.
Toimitus: Oona Grönqvist
Kuvat: Pixabay
