Tammisalo on runsaan 2000 asukkaan kaupunginosa Itä-Helsingissä. Alue on vehreä ja viihtyisä, mutta palveluita siellä on vähän. Tutustuimme historiantutkijan Jan Strangin opastamana kaupunginosaan, joka on vieras monelle helsinkiläisellekin.
Tammisalon alue oli alun perin osa Laajasalon saarta. Mantereesta sen erotti salmi, joka täytettiin 1700-luvun lopulla ja paikalle rakennettiin Tammisalon kanava vuonna 2001. Historiantutkija Jan Strang tuntee Tammisalon historian hyvin ja on myös itse asunut alueella pitkään.
Strang on kirjoittanut useita teoksia ja keskittynyt erityisesti Itä-Helsingin historiaan. Tammisaloon hän päätyi edesmenneen vaimonsa kanssa sattumusten kautta etsiessään tonttia talon rakentamiseen.
Strangin kirja Tammisalo – Paratiisi meren äärellä käsittelee Tammisalon kaupunginosan historiaa. Kirja sai alkunsa, kun hän törmäsi puuhuvila Villa Edeshemiin. Kirjailija kyseli naapureilta tietoja huvilasta ja kuuli erikoisia tarinoita. Strang teki lisäselvityksiä ja totesi suuren osan saamastaan tiedosta vääräksi, mutta samalla innostui Tammisalon historiasta.
Strangilla oli hallussaan paljon tietoa menneiden aikojen Tammisalosta, ja kun hän tapasi kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan, puheenjohtaja innostui ehdottamaan kirjan kirjoittamista.
Tammisalolaiset viihtyvät alueellaan
Strang kertoo, että suurin muutos Tammisalossa on asutuksen lisääntyminen. Suurin rakennusbuumi alueella alkoi 1960-luvulla, koska tuolloin alueelle saatiin vesijohtotekniikka. Tällöin pystyttiin vasta alkaa rakentamaan moderneja taloja.
Vaikka alue on kasvanut, ovat palvelut poistuneet alueelta lähes kokonaan. Lähin isompi kauppa löytyy Herttoniemestä, noin kahden kilometrin päästä.
Harrastusmahdollisuuksia on, mutta niukasti. Tammisalosta löytyy kaksi venekerhoa, jotka ovat toiminnassa paikallisille. Lisäksi on vapaaehtoinen palokunta ja partio. Perinteisiä urheilumahdollisuuksia ei kuitenkaan Tammisalosta löydy, vaan esimerkiksi pelikenttiä saa lähteä hakemaan alueen ulkopuolelta.
Kierrokselle Tammisaloon
Strang nostaa yhdeksi Tammisalon erityiseksi paikaksi Porolahden, jonka itäpää tunnetaan nykyään Tammisalon kanavana. Nimi Porolahti tulee veden väristä, joka on sameaa. Tällä viitataan ikään kuin kahvin poroihin, joka kuvastaa veden likaisuutta.
Porolahteen rakennettiin 1950-luvulla vedenpuhdistamo, mutta vesi vain likaantui puhdistamosta huolimatta. Vedenpuhdistamo ei siis suinkaan saanut puhdistettua kaikkea vettä, koska vesi ei päässyt vaihtumaan.
Tammisalolaiset lähtivät kampanjoimaan sen puolesta, että vesi saataisiin taas puhtaaksi ja rannalla leijuva haju saataisiin hävitettyä. Tätä kampanjoimista käytiin noin 50 vuotta ja sen tuloksena 2000-luvun alussa avattiin vanha vesiväylä uudestaan. Tällöin rakennettiin kanava, joka yhdisti Porolahden mereen myös sen toisesta päästä.
Tammisalossa toimii vapaapalokunta (VPK), joka on ylivoimaisesti Helsingin pienin. Tammisalon VPK syntyi talvisodan aikana, kun paikallinen väestö koki, että Helsingistä ei palokunta ehdi paikalle ajoissa, jos pommituksia tulee alueelle. Helsingissä palokunnilla oli jo tarpeeksi sammutettavaa, joten alueelle päätettiin perustaa omaa vapaapalokunta.
Tammisalossa järjestetään kerran vuodessa elojuhlat, johon osallistuu paljon väkeä. Siellä muun muassa VPK, partiolaiset ja Mannerheimin lastensuojeluliitto näyttäytyvät.
Tammisalon kirkon tunnistaa 60-luvun punatiiliarkkitehtuurista. Tammisalon oman kirkkorakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1961 ja se vihittiin käyttöön 1966. Aloitteen oman kirkon saamiseksi teki paikkakuntalainen kapteeni Väinö Viitasalo.
Arkkitehti Lauri Silvennoinen toimi Tammisalon kirkon suunnittelijana. Silvennoinen on myös suunnitellut myöhemmin rakennetun Roihuvuoren kirkon ja nämä kaksi kirkkoa muistuttavatkin paljon toisiaan punaisien tiilien ja kuusikulmaisen muodon takia.
Roihuvuoren seurakunta luopui juuri Tammisalon kirkosta taloudellisten syiden takia.
Villa Edeshem on yksi Tammisalon kauneimmista rakennuksista, joka toiminut monien yrittäjien kotina. Se ei kuitenkaan ole ensimmäinen huvila tällä paikalla. Alkuperäinen Edeshem oli yksi Helsingin vanhimmista huviloista ja sen rakennutti vuonna 1875 sokerileipuri Fredrik Ekberg.
Nykyisen huvilan rakennutti alkuperäisen Edeshemin paikalle Nokia-yhtiön perustaja Fredrik Idestam perheensä eläkepäivien asunnoksi 1898.
Idestamin jälkeen pitkäaikainen omistaja oli kauppaneuvos Armas Niemeläinen, jonka suvulla huvila oli aivan viime vuosiin asti.
Villa Edeshemin ja yllä mainitut kohteet löydät Tammisalosta kiven heiton päästä toisistaan.
Kuvat ja teksti: Emilia Kinnunen
Jutussa on käytetty lähteenä myös Janne Strangin kirjaa Tammisalo – Paratiisi meren äärellä.
