Kevään saapuessa eri puolilla maailmaa kristityt valmistautuvat uskontonsa pyhimpään hetkeen – pääsiäiseen. Vaikka pääsiäisjuhlan tavat vaihtelevat maittain, keskeinen sanoma pysyy aina samana. Kävin tutustumassa etiopialaiseen pääsiäiseen viettoon.

Tänä vuonna Fasika, eli etiopialaisen ortodoksisen pääsiäisen juhla, tuo mukanaan erityisen voimakkaan viestin. Melake Amin Lema Besufekad toimii hallintopäällikkönä etiopialaisessa ortodoksisessa kirkossa nimeltä Debre Amin Abune Teklehaimanot ja se sijaitsee Vantaalla. Hänen mukaansa Fasika ei pelkästään kuvasta hengellistä omistautumista, vaan kantaa mukanaan myös toivon ja rauhan sanomaa, jota maailma juuri nyt tarvitsee. 

Hänen puheessaan ja opetuksessaan näkyy syvää hengellistä omistautumista ja toivon sekä rauhan sanomaa, erityisesti pääsiäisen juhlan yhteydessä.  

Melake Amin Lema Besufekad, etiopialaisen ortodoksisen kirkon hallintopäällikkö Suomessa. Kuva Martha Belay Workneh

Fasika: Paasto, usko ja ilo

Etiopialaiset ortodoksikristityt valmistautuvat pääsiäiseen 55 päivää etukäteen paastoamalla Hudade-aikana. Pyhän  aikana uskovat pidättäytyvät eläinkunnan tuotteista ja omistautuvat rukoukselle, katumukselle ja hyville teoille.

”Paasto Hudadessa ei ole vain ruuista pidättäytymistä”, selittää Melake Amin. ”Se on aikaa puhdistaa sielu, ja valmistaa sydän Kristuksen ylösnousemukselle.”

Viimeinen viikko ennen pääsiäistä – pyhä viikko – on vuoden pyhin aika. Se sisältää kiirastorstaina  jalkojen pesemisen, pitkäperjantain muistamisen ja pyhän lauantain. Tänä aikana uskovat osallistuvat kirkon palveluksiin, eläen Kristuksen maallisen elämän viimeisiä päiviä.

Melake Amin sanoo: ”Kiirastorstaina muistetaan Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa ja hänen esimerkkiään nöyryydestä. Tällöin myös muistetaan jalkojen peseminen, joka on Jeesuksen opettama palveluksen ja rakkauden symboli. Tämä muistuttaa meitä palvelemaan toisia rakkaudella ja nöyryydellä.”

Melake Amin Lema Besufekad pesee jalkoja etiopialaisessa ortodoksisessa kirkossa kiirastorstaina.

Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen kärsimystä ja ristinkuolemaa. Kirkossa pohditaan Kristuksen uhrausta ihmiskunnan puolesta. Melake Amin painottaa: ”Tämä on hetki miettiä Kristuksen suurta rakkautta ja uhrausta.”

Sitten kun lauantai-ilta lähestyy, Fasika on alkamassa. Palvelukseen pukeutuneet uskovat perinteisiin valkoisiin vaatteisiin – jotka symboloivat ilon ja Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa – kokoontuvat kirkkoon. Kirkko täyttyy valosta, virsistä, suitsukkeista ja lauluista, jotka julistavat Kristuksen nousseen. Kello kolme yöllä Pyhän lauantain aikana paasto päättyy, ja ylösnousemuksen ilo julistetaan.

Ts’nats’l on liturginen soitin, joka koostuu metallikiekoista ja luo rytmiä ja Mequamya on liturginen sauva, jota käytetään tukena sekä rytmin luomiseen etiopian ortodoksisessa jumalanpalveluksessa.

”Juhlimme päivää, jolloin Herra ja vapahtajamme Jeesus Kristus nousi kuolleista. Kun sanomme tämän, me todistamme hänen ylösnousemuksensa tässä palveluksessa, ja painotamme, että aivan kuten hän nousi kuolleista, myös me uskovina nousemme”, sanoo kirkon johtaja. Jumalanpalveluksen jälkeen alkaa ilon juhla, jossa nautitaan injeraa, doro watia ja perinteisiä juomia. 

Kebero on perinteinen etiopialainen rumpu, jota käytetään erityisesti Etiopian ortodoksisen kirkon uskonnollisissa seremonioissa ja juhlatilaisuuksissa.

Etiopialaiset perinteiset ruoat ja juomat

Etiopiassa pääsiäisen aikaan perheet kokoontuvat yhteen, ja keittiö täyttyy herkullisista tuoksuista. Injera on tärkeä osa etiopialaista ruokakulttuuria – se on hapan, pehmeä ja huokoinen leipä, jonka maku syntyy käymisprosessista. Sen ensisijainen ainesosa on teff, gluteeniton ja ravinteikas viljakasvi, jota viljellään erityisesti Etiopiassa.

Doro Wat on mausteinen kanapata, joka haudutetaan berbere-mausteilla ja niter kibbehillä. Keitetyt kananmunat lisätään loppuvaiheessa. Ruoka tarjoillaan injera-levyllä, jossa on usein myös lihaa, kuten naudanlihaa ja lammasta paistettua tai raakana, ja se syödään käsin. Yhteinen ruokailu symboloi yhteisöllisyyttä, ja gursha, suupalan antaminen toiselle, on tapa osoittaa rakkautta ja kunnioitusta.

 Aterian yhteydessä nautitaan perinteisiä juomia, kuten T’ej, mausteinen hunajaviini, ja Buna, vahva etiopialainen kahvi sekä muita juomia. 

Doro Wotin kanssa tarjottavista ruoista yksi on kitfo, joka on maustettu hieman kypsennettynä tai raakana. Lisukkeena on raejuustoa sekä pinaattia. ( Kuvat Martha Belay Workenh)

Juhla jatkuu 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se on aika pohdintaan ja iloon ja silloin ei paastota. Ruoan tai rituaalien lisäksi Melake Aminin pääsiäisviesti on rauhan sanoma: ”Kirkkomme toivoo rauhaa koko maailmalle. Olkoon Kristuksen ylösnousemus tuomassa parantumista, yhtenäisyyttä ja rakkautta kaikkien ihmisten keskuuteen, riippumatta siitä, missä he ovat.”

Maailmalla: Yhtenäisyyttä monimuotoisuudessa

Fasika on erittäin tärkeä Etiopiassa, pääsiäistä juhlitaan monin eri tavoin eri puolilla maailmaa.

Kreikassa pääsiäinen (Pascha) alkaa keskiyön jumalanpalveluksessa, jossa pyhä valo jaetaan seurakunnan kesken ja ilma täyttyy huudoista ”Christos Anesti!” Punaisiksi värjätyt munat ja paistettu lammas ovat yleisiä pääsiäispöydässä.

Suomessa pääsiäinen on juhlallinen ja iloinen. Lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi, ja perheet nauttivat mämmiä (perinteinen jälkiruoka) ja lammasta, jotka symboloivat uuden elämän syntymistä talven jälkeen.

Lännen kulttuureissa pääsiäiseen kuuluvat tutut symbolit, kuten pääsiäispupu, suklaamunat ja lahjakorit – perinteet, jotka ovat tulleet suosituiksi kaupallistamisen ja mainonnan kautta. Ostoskeskukset täyttyvät keltaista koristeista, ja monille pääsiäinen on enemmän makeisten ja perheiltojen juhla kuin kirkon palvelusten juhla.

Pääsiäisen perinteet ovat kehittynyt vuosien varrella, ja nykypäivän vaikutteet ja käytännöt ovat saaneet merkittävän roolin. Monissa länsimaissa pääsiäispupujen ja suklaamunien kuvista on tullut pääjuhlan osa. Tämä kaupallistuminen on muuttanut juhlan, joka keskittyy munajahteihin ja makeisiin herkkuihin, usein peittäen sen syvemmän hengellisen merkityksen.

Yksi usko, yksi sanoma

Erilaisista kulttuurisista ja sukupolvien eroista huolimatta pääsiäisen ydin pysyy aina samana: ylösnousemus, uudistuminen ja toivo. Kristityt ja muiden uskontokuntien edustajat ympäri maailmaa – Etiopiassa, Kreikassa, Suomessa, Egyptissä, Romaniassa, Puolassa ja muilla alueilla – juhlivat elämän voittoa kuolemasta ja iankaikkisen elämän lupausta.

Pääsiäistä vietetään Vantaan etiopialaisessa ortodoksisessa kirkossa.

Kuten Melake Amin kauniisti ilmaisi:

”Pääsiäinen ei ole vain paikallinen perinne, se on universaali rauhan kutsu.

Ja kuten hän päättää:

”Kirkkomme toivoo rauhaa koko maailmalle. Olkoon Kristuksen ylösnousemus tuomassa parantumista, yhtenäisyyttä ja rakkautta kaikkien ihmisten keskuuteen, riippumatta siitä, missä he ovat.”

Melake Amin Lema Besufekad opettaa, ja kaikki kuuntelevat tarkkaavaisesti.( Kuva:Martha Belay Workenh)

Teksti: Martha Belay Workenh

Kuvat:Martha Belay Workenh ja Debre Amin Abune Teklehaimanot kirkon somesivulta .