Suomalaiset nähdään maailmalla arkoina sekä varautuneina luonteina, jotka arvostavat omaa tilaa sekä rauhallisuutta. Siitä huolimatta täällä meillä lähes jokaisessa työpaikkailmoituksen vaatimuksissa näkyy usein lauseita: “Pärjäät tehtävässä, jos olet ulospäinsuuntautunut.” tai “Jos olet hyvä tyyppi, sovit mainiosti joukkoomme.”
Miten määritellään hyvä tyyppi? Usein hyvällä tyypillä tarkoitetaan sosiaalista ekstroverttiä, millä pärjääkin työelämässä pitkälle. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hieman varautuneempi persoona pystyisi pärjäämään sosiaalisissa tilanteissa tai paljon puhumista vaativissa työtehtävissä.
Välillä tuntuu, että hieman harkitsevampaa tai hiljaisempaa tyyppiä ei pidetä niin varteenotettavana vaihtoehtona. Sosiaaliset taidot saattavat tulla esiin erilaisissa tilanteissa, ja niistä voi olla hyötyä esimerkiksi asiakaskohtaamisissa hyvänä kuuntelijana. Myös organisoituminen ja kärsivällisyys yksitoikkoistenkin asioiden parissa voi olla työpaikalle hyvinkin hyödyllistä. Taito itsenäiseen työskentelyyn ei poista kykyä hyviin keskustelutaitoihin.
Eikö sitten ole hyvä tyyppi, jos ei työhaastattelussa pääse eteenpäin? Ei se sitä tarkoita. Jossakin on tapahtunut virhe, että asia nähdään tällä tavoin.
Pelkästään myyjän työhön väylä voi olla hyvinkin pitkä. Koitat kovasti vakuutella olevasi valmis asiakaspalvelutehtäviin ja ihmisten kanssa toimimiseen. Pääset haastatteluun, mutta et nappaa kyseistä paikkaa. Selitykseksi kuulet olleesi hieman liian arka, ja että työpaikka valitsi tehtävään jonkun reippaamman.
Valinta on toki perusteltu. Jos kuitenkin työhaastattelun perusteella valitaan se, joka uudessa sekä jännittävässä tilanteessa oli rennoimmillaan, ovat mahdollisuudet pärjätä “hyviä tyyppejä” vastaan melko heikot.
Työpaikka hakee ulospäin suuntautunutta ja paljon kokemusta omaavaa henkilöä. Monien vuosien ja kymmenien vakuuttelujen jälkeen saa itsensä läpi puheliaiden työkavereiden joukkoon, jolloin huomaa pärjäävänsä yhtä lailla kuin muutkin. Väylä sinne vain tuntuu olevan vaikea. Sattuman kautta tulee eteen se yksi sympaattinen työnantaja, joka näkee potentiaalin vartin työhaastattelussa ja antaa viimein mahdollisuuden.
Maininta hyvästä tyypistä työpaikkailmoituksessa saattaa pistää työnhakijan varpailleen. Tietenkin kaikki hakevat itselleen sopivaa työntekijää ja mukavaa ihmistä. Tietynlainen määritelmä sen takana kuitenkin tuo tunteen, että jo sanan lukiessaan saattaa todeta olevansa epäpätevä tehtävään.
Miten tällaisesta määritelmästä on kehkeytynyt niin vahva mielikuva siitä, ettei itse olisi kelvollinen? Ehkä työpaikat haluavat karsia pois sellaiset, joita eivät koe osaavansa lukea. Rauhalliset työntekijät ovat usein hyvinkin asiakaspalveluhenkisiä sekä empaattisia työntekijöitä ja hyviä toimimaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa.
Hyvien tyyppien maailmaan pääsy on jo suuri saavutus työelämässä. Vaikka ala vaihtuisi, suurin työ tässähän on jo toivon mukaan tehty, ja ehkä hieman selätetty yksitoikkoinen määritelmä työelämässä esiintyvästä hyvästä tyypistä.
Kaiken vaivannäön ja onnistumisen jälkeen kuulet, että mahdollisuutesi tulevalla uudella alalla tai alan työharjoittelussa paranevat huomattavasti, jos olet se hyvä tyyppi.
Teksti: Senni Kujanpää
Kuva: Pixabay