Suomi on tunnettu byrokratian luvattuna maana. Rahan oikeaoppinen käyttö ja kaavakkeiden täyttö on nykynuorille osa jokapäiväistä arkea. Nykyään on aloitettava säästäminen ja oman talouden hallinta jo varsin nuorena. Oma mielenkiinto ja motivaatio korostuvat.
Nuorten siirtyessä teini-iästä aikuisuuteen voi moni aikuisille itsestään selvä asia, kuten kotivakuutuksen ottaminen, tulla yllätyksenä. Yksilön oma aktiivisuus ja kiinnostus korostuvat.
Talouden asiantuntija Mari Hannola-Antikainen TAT-järjestöstä (Talous ja nuoret) kertoo:
– Valtaosa nuorista Suomessa hoitaa talousasiansa hyvin, mutta sitten on se pieni ja sitäkin näkyvämpi osa, joka eivät syystä tai toisesta osaa hallita talouttaan.
Talousopetuksen taso on Suomessa korkea. OECD:n 20:ssa maassa toteuttamassa PISA 2018 -talousosaamistutkimuksessa 15-vuotiaat suomalaisnuoret olivat toiseksi parhaita talousosaajia. Sen mukaan suomalaisnuorilla oli vahvaa talousosaamista ja vastuullista rahankäyttöä.
Mediassa yleiskuva on, että suomalaisten nuorten talousasiat ovat huonosti, vaikka todellisuudessa ne ovat varsin hyvällä nojalla, ainakin tilastollisesta näkökulmasta.
Miten käytännön puoli?
Vaikka teoreettinen puoli ja tietämys siitä, mitä Kelan tuet, palkkalaskelmat, laina, pikavippien riskit, osakkeet ja rahastot ovat, on hallussa, niin käytännön puoli on monella hakusessa. Nuoren tullessa aikuisuuteen moni kohtaa vaikeuksia, kun opintotuki, kotivakuutus ja sijoittaminen konkretisoituvat teoriasta käytännöksi.
– Mun mielestä kouluissa pitäisi olla enemmän askelia tämän suhteen. Jos mietitään lukiota, amista tai yliopistoa, niin voisi olla edes valinnainen kurssi, jossa keskitytään konkreettisempaan asiaan, vuokrasopimukseen yms. Lukiossa voisi kertoa opintolainoista ja vuokrasopimuksista, yliopistossa taas budjetoinnista ja lainojen hausta, koska siinä vaiheessa ollaan niin lähellä työelämää, joten alat miettimään jo aikuiselämän tulevaisuuden asioita, sanoo Kian Lehtonen, yliopisto-opiskelija.
Opiskelijat ovat Suomessa ainoa ihmisryhmä, joka pahimman tilanteen sattuessa pakotetaan elämään lainalla. Kela edellyttää opiskelijalta toimeentulotuen saamiseksi opintolainan ottamista. Jos nuori ei esimerkiksi saa kesäksi työpaikkaa, hän voi joutua rahoittamaan elämisensä opintolainalla. Edes kesän ajalle toimeentulotukea ei myönnetä opiskelijalle muuten kuin raskain perustein.
Myös nämä asiat korostavat opiskelijan omaa aktiivisuutta selvittää ja pysyä kartalla asioista. Tuntuu siltä, että nuoren pitäisi osata yhden lukiokurssin jälkeen itsenäisesti laajentaa oppimaansa ja muuttaa teoria käytännön osaamiseksi elämässä.
Koti ja motivaatio myös isossa roolissa
Ideaalitilanteessa koulu ja koti rakentavat yhteistyössä nuoren talousosaamista. Rahankäyttö suurissa määrin periytyy sukupolvelta toiselle. Jos omat vanhemmat ovat olleet hyviä rahankäytön suhteen, niin hyvin todennäköisesti myös heidän lapsensa ovat.
– Enemmän kotoa kuin koulusta. Jos pitää jaotella niin 75 prosenttia kotoa, 25 prosenttia koulusta. Internetin ja kavereiden kautta saa myös tietoa, vaatii paljon itsenäistä työtä, Lehtonen kertoo.
Joidenkin nuorten kohdalla talousoppien saaminen kotopuolesta ei ole mahdollista tai on hyvin vaikeaa. Ikääntyvä sukupolvi ei ole tunnettu avoimesta suhtautumisesta keskusteluun raha-asioissa. Suomessa puhe omasta taloudesta on hyvin laajalti vielä iso tabu. Kateus iskee nopeasti, eikä naapurilla saa mennä paremmin kuin itsellään.
– Pitääkö sen aina mennä niin, että se lapsi oppii kantapään kautta. Vai voisiko ajatella, että vanhempien pitäisi puhua rehellisesti rahasta? Vähän samalla tavalla kuin että onko maitoa jääkapissa. Puhuttaisiin avoimesti, että joskus on rahaa, joskus ei ole rahaa. Kaikkea ei voi ostaa, on asuntolainaa. Rehellistä rahapuhetta kotona, se on tärkeää, sanoo Mari Hannola-Antikainen, TAT.
Hannola Antikaisen mukaan talousopin periytyessä kotoa pitäisi olla huolissaan myös vanhempien osaamisesta. Miten he pysyvät mukana kaikissa nykyajan kryptovaluutoissa, NFT:ssä [non-fungible token, ei vaihdettavissa oleva valuutta] ja muuttuvissa kuluttamisen tavoissa. Vanhempien pitäisi myös pysyä näiden perässä, kun se oppi tulee suurimmaksi osaksi sieltä kotoa.
Syksyllä 2022 on avattu Päijät-Hämeessä Suomen ensimmäinen talousneuvola. Neuvolaan voi soittaa ilman ajanvarausta ja keskustella omista talousasioista tai kysellä asioista, joista ei tiedä. Neuvolan tavoitteena on auttaa ja tiedottaa kaikenikäisiä matalalla kynnyksellä talousasioissa.
Vaikka näitä asioita käsiteltäisiin koulussa, niin kaikki eivät ole niistä kiinnostuneita. Opettajat eivät voi pakottaa nuorta keskittymään ja sisäistämään asioita.
– Tosiasia on se, että kun näitä asioita käsitellään lukio-opetuksessa, ne eivät ole monillekaan vielä silloin ajankohtaisia omassa elämässä. Vasta kun esimerkiksi sähkösopimuksen solmiminen konkretisoituu kotoa pois muutettaessa, aletaan miettiä, että apua, mitenkähän tässä pitäisi toimia. Monien muidenkin teemojen kanssa on niin, että vaikka asioista puhutaan koulussa, ne eivät välttämättä kiinnosta tai tavoita kaikkia, jos niistä ei juuri silloin olla motivoituneita, kertoo opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta.
Opettaja ei voi pakottaa talousoppeja koulussa, jos nuorta ei asia kiinnosta. Tätä motivaation puutetta voivat vanhemmat korjata jo lapsesta alkaen. Asian avain on avoin rahapuhe: talousasioiden esittely, säästäminen, sijoittaminen, palkka-asiat ja lapsen auttaminen talousasioissa. Nämä lisäävät nuoren motivaatiota ja auttavat häntä tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat pysyvät ajan hermolla.
Pitäisikö opetussuunnitelmassa keskittyä teorian sijasta enemmän käytäntöön?
Kulttuuri- ja opetusministeriö antaa opetuksen tarjoajalle tuntijakoasetuksen, eli kuinka monta tuntia mitäkin oppiainetta opetetaan vähintään viikon aikana. Lukion opetussuunnitelmassa on kaikille pakollinen yhteiskuntaoppiin sisältyvä taloustiedon opintojakso, jossa lähdetään oman talouden hallinnan asioista. Monet, varsinkin suuremmat lukiot tarjoavat lisäksi valinnaisia talouden ja yrittäjyyden opintojaksoja.
– Suomessa on hyvin laaja yleissivistävä koulutus, ja lukiossa on parikymmentä eri oppiainetta. Opetuksen laatu on erityisen tärkeää, sitä ei aina määrä korvaa, toteaa Kristina Kaihari Opetushallituksesta.
TAT:n talousasiantuntija Mari Hannola-Antikainen kertoo, että ei lähtisi lisäämään opetussuunnitelmaan mitään tällä hetkellä, koska opettajat ovat jo todella kuormittuneita, ja hän haluaa antaa heille työrauhan.
– Opettaja voi siis opettaa opetussuunnitelman mukaisesti asian ja sen jälkeen tarjota opiskelijalle meidän materiaalia, jonka avulla käytännön asiat tulevat tutuksi. TAT:n sijoittakoulussa tarjotaan harjoituksia muun muassa säästämisestä sekä sijoittamisesta ja näillä tuetaan opettajien työtä, Hannola-Antikainen toteaa.
Talousosaamisen taso nuorilla riippuu hyvin paljolti siitä miltä kantilta asiaa katsoo. Teoria on ainakin tilastojen ja koulun näkökulmasta hyvällä tasolla. Silti nuori väestö tuntuu olevan ahdistuneita ja hyvin hukassa, kun tulee aika laittaa kädet saveen. Luoko tämän mielikuvan se hyvin pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi osa vai onko asia oikeasti näin?
Teksti: Mikael Keto
Kuvat: Pixabay
