Radiotoimittajaopiskelijana olen huomannut, kuinka tärkeää on ymmärtää äänen hienoudet. Mutta tiesitkö, että aivomme käsittelevät kuulemaamme eri tavoin riippuen siitä, kummalla korvalla kuulemme sen? Oikea ja vasen korva johdattavat äänen eri puolille aivojamme, ja tämä vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme viestin – ja jopa siihen, millaisia tunteita se herättää.
Kumpi korva kuulee paremmin – oikea vai vasen?
Ääni on minulle keskeinen työväline. Jokainen huokaus, tauko ja korostus, jonka kuulet lähetyksessä, voi vaikuttaa ohjelman tunnelmaan ja siihen, miten kuulija tulkitsee viestin. Mutta tiesitkö, että aivomme käsittelevät ääniä eri tavoin riippuen siitä, kummalla korvalla sen kuulemme?
Olen oppinut, että oikea ja vasen korva eivät ole samanarvoisia, vaan ne johdattavat ääntä eri puolille aivojamme, mikä vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme kuulemaamme. Kun ääni tulee oikealta puolelta, se siirtyy vasempaan aivopuoliskoon – alueeseen, joka on erikoistunut kieleen ja loogiseen ajatteluun. Jos siis kuulet haastateltavan tärkeät sanat oikealla korvalla, voit ehkä nopeammin poimia viestin merkityksen ja analysoida sen yksityiskohtia.
Vasen korva taas lähettää äänen oikeaan aivopuoliskoon, joka liittyy enemmän tunteisiin ja luovuuteen. Tässä prosessissa mantelitumake, aivojen tunneprosessorina, auttaa tulkitsemaan tunteisiin liittyvää tietoa – kuten äänenpainoja tai tunnelatausta. Tämä on arvokasta tietoa, sillä tunneperäiset vivahteet voivat paljastaa haastateltavasta enemmän kuin sanat itse.
Kuten sanonta kuuluu: “Joskus pitää olla hiljaa, jotta voi kuulla.” Tämä pätee erityisesti radiotyössä. On tärkeää osata pysähtyä ja antaa aivojen käsitellä ääntä eri tavoin riippuen siitä, mitä haluaa kuulemastaan saada irti. Oikealla korvalla kerään faktoja ja loogista ajattelua, kun taas vasemmalla keskityn tunteisiin ja sävyihin. Radiotyössä äänen käsittely on taitolaji, ja aivojen tapa käsitellä kuultua auttaa meitä tavoittamaan kuulijan entistä syvemmin.
Ääni ei ole koskaan pelkkää ääntä – se on täynnä vivahteita, jotka aivomme prosessoivat eri tavoilla. Ymmärtämällä, miten kuuloaistimme toimii, voimme kehittyä paremmiksi kuuntelijoiksi ja lopulta paremmiksi radiotoimittajiksi.
Teksti ja kuva: Mikko Tarkiainen
Lähteet: McGettigan, C., et al. (2012). “Perceptual decision-making: fMRI and EEG studies reveal a role of amygdala in response to emotional prosody,
Kimura, D. (1961). “Cerebral dominance and the perception of verbal stimuli
