Unettomana ei pitäisi katsella kelloa. Viimeyönä nukuttujen tuntien määrä lasketaan yhden käden sormin ja ahdistus auringon noustessa oman pään sisällä on valtava. Miksi en taaskaan saanut nukuttua?
Herätyskello soi seitsemän minuutin päästä ja olen pyörinyt koko yön sängyssä omien ajatusten keskellä, muun perheen nukkuessa. Kun uniongelmiin tarjottiin kamomillateetä ja lämmintä suihkua, teki mieli huutaa ja itkeä.
En huomannut kärsiväni univajeesta ennenkuin aloin nukkumaan tunnin enemmän yössä. Hoin itselleni, ettei maailma kaadu jos nukun vähemmän, lepään sitten haudassa kun on aikaa. Ajatusta yön pikkutunneilla helpotti se, että muutkin valvoo. Minkä verran ihminen kestää ennenkuin toimintakyky katoaa? Lepää arjessa, sillä haudassa se on liian myöhäistä.
Koulussa kehuskeltiin neljän tunnin yöunilla ja luokkakaverit nauroivat. Ylpeillään sillä miten vähillä yöunilla jaksaa. Nukkumista viivyteltiin yöstä toiseen, nukun sitten viikonloppuna, tai sitä seuraavana. Univajetta ei kuitenkaan pysty kerralla nukkumaan pois. Päivittäinen jatkuva ahdistus, stressi ja kohonnut syke ei hälyttänyt herätyskelloja. Kohta enää oikea herätyskellokaan ei saanut nousemaan ylös, kun kuormitus kasvoi sietämättömäksi.
Nukkuminen ei ollut enää oman kehon ja mielenhuoltoa, vaan suorittamista, joka piti hoitaa pois muiden asioiden alta. Asioiden unohtaminen ja laiminlyöminen ei haitannut. Kun nuorena jaksaa. Huijasin omaa mieltäni nukkuvani tarpeeksi ja niin tekee moni muukin. Unen määrä jokaisella on yksilöllistä, mutta raja pitää asettaa.
Yli puoli miljoonaa suomalaista kärsii uniongelmista ja kärvistelee niiden kanssa yksin. Unestahan on valitettavan helppo nipistää, koska emme tiedä tarkasti, miten monella eri tasolla se vaikuttaa meihin. Monien tutkimusten jälkeen tiede on vasta alkutaipaleella sen selvittämisessä. Suojelemme osittain mieltämme siltä tiedolta, koska tiedostamme, ettei aikaa ole nukkua niin paljon kuin sitä tarvitsisi. Miksi siis haluaisi tietää mitä haittaa univaje aiheuttaa itselleen?
Uni on asia, jonka liian moni unohtaa. Unen merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on äärettömän suuri ja sen takana on monet tehdyt tutkimukset. Unen aikana keho ja aivot elpyvät, uusi tieto tallentuu muistiin ja keho palautuu fyysisestä ja henkisestä rasituksesta. Unet liennyttävät kipeitä muistoja ja luo meille hetkellisen virtuaalitodellisuuden, jossa aivot sulattavat nykyistä tietoa osaksi vanhaa.
Unen puute ei vain heikennä kehoa, se vie mukanaan palan mieltä. Kuin jokainen päivä aamulla olisi jo valmiiksi kulunut ja väsynyt. Hiottu valmiiksi ja heti aamulla herätessä haluaa takaisin. Valitettavan moni pystyy samaistumaan tähän. Unen aikana aivot purkavat päivän aikana kertyneitä tunteita, mikä mahdollistaa sen, että aamulla herättyämme voimme nähdä asiat selkeämmin. Ilman tätä palautumista mieli on kuin ylikuormitettu tietokone – se hidastuu.
Liian vähän nukkuvien nuorten määrä on kasvanut. THL kouluterveyskyselyn mukaan toisen asteen opiskelijoista puolet nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Pienistä ongelmista tulee ylitsepääsemättömiä, kun mieli ei ole levännyt ja valmis kohtaamaan haasteita.
Tulevaisuudessa toivon, että yhteiskuntamme alkaa arvostamaan unta sen ansaitsemalla tavalla. Kun opimme kunnioittamaan unen merkitystä, voimme rakentaa terveemmän ja tasapainoisemman, hyvinvoivan elämän. Unen merkitys on liian suuri sivuutettavaksi. Ilman unta maailma on harmaa vailla värejä ja lämpöä.
Kuva: Pixabay
