Hoitajapula, hoitajien palkkaus ja arvostus puhuttavat vuodesta toiseen alalla työskenteleviä ihmisiä sekä mediaa. Arvostus hoitajia sekä sosiaali- ja terveysalaa kohtaan on surullisella tasolla.
Pientä kiitosta toki on tullut, jos mietitään Husin hoitajille korona-aikaan antamia kiitoskortteja, jotka piti vielä itse tulostaa.
Banaaninkin ovat hoitajat saaneet kiitoksena joustamisesta ja venymisestä.
Ovathan nämäkin toisaalta tyhjää parempi. Sanoisin kuitenkin, että naurettavaa ja todella nöyryyttävää. Voisin väittää, että tämän kaltaista kiitoksen osoitusta ei koskaan annettaisi miesvaltaisella alalla työntekijöille.
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022-2027 välillä vähintään 20,9 prosenttia Korotukset ovat merkittäviä ja hyvä, että niitä tulee.
Arvostuksella sosiaali- ja terveysalalla tarkoitan syvemmin sitä, että miten se näkyy hoitajien arjessa hoitajia kohtaan. Väitän, että jos ihminen tekee hyvää tulosta liike-elämässä, niin hän saa siitä jonkin bonuksen. Hoitaja sattaa tehdä monta kuukautta hyvää työtä ja pelastaa ihmishenkiä, ja hän tuskin saa edes esihenkilöltään kiitosta.
Olemme vuodessa 2024, ja tulleet paljon eteenpäin työelämän tasa-arvoisuudessa. Edelleen kuitenkin tosiasia on se, että meillä on paljon vielä tehtävää, jotta sosiaali- ja terveysala olisi tasavertainen muiden alojen kanssa.
Sehän on selvää, että kaikki arvostavat hoitajia ja terveydenhoitoalalla ylipäätään työskenteleviä. Ainakin näin sanotaan. Monikaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea hoito-ala pitää sisällään.
Sosiaali- ja terveysala on yksi mielenkiintoisista ja inspiroivista aloista, mutta samalla se on todella riisuttu, raaka ja haavoittuvainen ala. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka kovilla hoitajat saattavat ollakin vuoroissa. Väliin saattavat jäädä vessa- ja ruokatauot, on henkistä- ja fyysistä väkivaltaa, sekä kova paine työtehtävissä. Nämä asiat ovat enemmän normi kuin poikkeus.
Monesti kuulee sanat: “Hei vitsi mä arvostan sun työtä!”, ja tämän lauseen saattaa kuulla myös esihenkilöltään, vaikka esihenkilö ei aina tiedä, mitä työ oikeasti päivittäin pitää sisällään.
Useat saattavat ajatella myös, että ihmiset syntyvät hoitotyöhön ja se tekevät sitä sydämestään, joten he eivät tarvitse siitä työstä rahallista korvausta. Väitän, että suurin osa ei tee työtä pelkästään rahallisen korvauksen vuoksi vaan sen takia, että he pitävät työstään ja haluavat auttaa ihmisiä.
Tämä ajatus ei kuitenkaan auta laskujen maksamisessa. Sosiaali- ja terveysala on ala, jossa ollaan vuorokauden ympäri töissä. Ihmiset viettävät joululomaa tai juhannusta. Sairaalat ja ympärivuorokautinen hoito eivät vietä. Hoitajat ovat niitä, jotka ovat aina saatavilla ja apuna.
Teksti: Elsa Uimonen
Kuva: shopify.com
