”Maksoin tavallaan henkisestä kärsimyksestä aika kovan hinnan, ja se on aika järkyttävä juttu.”
Jokainen meistä voi päivittäin kohdata kiusaamista. Kiusaaminen on hyvin arkinen ja uhreja vaativa ilmiö. Kiusaamista on monen arkielämässä, kouluissa, sosiaalisessa mediassa, työpaikoilla tai jopa kotona. vaikka sitä vastaan taistellaankin.
TikTokissa joulukuun alussa esiin noussut kiusaamiskohu räjäytti sosiaalisen median. Nuorta tyttöä alettiin pommittamaan kaikenlaisilla pilkkaavilla vastausvideoilla, kun hän julkaisi videon TikTokiin. Siinä hän kertoi itkuisena syöneensä lihaa, vaikka onkin vegaani. Pilkkaavia videoita tekivät lähinnä aikuiset miehet, ja se herätti entistä enemmän keskustelua aiheesta.
– Pääasiassa kiusaajat olivat aikuisia ihmisiä, ihan järkyttävää, kommentoi terapeuttina toimiva Daniela Ho-Sam-Sooi-Galkin.
Terapeutti Danielaakin on kiusattu alakoulussa sekä lukiossa. Pääasiassa kiusaaminen oli syrjintää, selän takana puhumista sekä valheiden levittämistä.
Tämä TikTokissa tapahtunut halveksunta toisen tunteita kohtaan voidaan luokitella kiusaamiseksi, eikä se ei ole ainoa netissä tapahtunut kiusaamistapaus.
– Tämä oli jäävuoren huippu. Se tuo ilmi miten paljon sosiaalisessa mediassa on kiusaamista, Daniela tokaisee.
Internetin kulisseista löytyy monia samankaltaisia tapauksia, kun useat kiusatut uskalsivat kertoa omista kokemuksistaan.
– Netissä kiusaaminen on todella raukkamaista. Nimettömänä rumien kommenttien kirjoittaminen ei ole mikään vapaudu vankilasta -kortti, ettei jäisi vaikeammin kiinni ja voisi kirjoitella mitä tahansa, kommentoi Sauli Pietarinen.
Sosiaalisen median vaikuttajaa Saulia kiusattiin aikuisiällä kansanopistossa. Hän on puhunut asiasta avoimesti esimerkiksi omalla Youtube-kanavallaan ja TikTokissa.
Kiusaaminen pois tabulistalta. “Yksikin kiusaaminen on liikaa. On olemassa kovia jätkiä ja kovia mimmejä, mutta mielestäni kovat jätkät ja kovat mimmit eivät kiusaa. Vaan ne ovat niitä, jotka puuttuvat kiusaamiseen.”
– Hyvä että asiaan tehtiin paljon vastaiskuja, puhuttiin suoraan kiusaajille. On hienoa, että vastapuoli näkyy. Löytyy ihmisiä, jotka puolustavat kiusattuja suoraan sosiaalisessa mediassa, sanoo Daniela.
Monesti kiusatut saattavat kokea kiusaamisen häpeällisenä, eikä siitä puhuminen ole helppoa. Kiusattu saattaa syyttää itseään ja etsiä syitä kiusaamiselle itsestään. Onko minussa jokin vikana?
Kiusaamista voidaan myös väheksyä. Sauli kertoo, ettei esimerkiksi itse ala-asteikäisenä edes tajunnut, etteivät tönimiset ja oudot pilkkaavat vitsit toisista kuuluneet niin sanottuun normiin, vaan nekin voitiin luokitella kiusaamiseksi.
Daniela tähdentää miten tärkeää olisi uskaltaa puhua kiusaamisesta aikuiselle tai luotettavalle henkilölle, vaikka se tuntuisi vaikealta. Näin asialle voidaan saadaan stoppi.
Jo ala-asteella aloitetaan erilaisia kiusaamisen vastaisia hankkeita, ja kiusaamisesta pyritään puhumaan avoimesti. Mitä kiusaaminen on, mitä seurauksia ja vaikutuksia sillä voi olla ja miten siihen tulisi puuttua ja ehkäistä. Silti kiusaamista tapahtuu. Miksi?
Mistä kiusaaminen johtuu?
– Kukaan ei ole syntynyt kiusaajaksi. Kasvatus ja ympäristö muokkaa ihmisestä usein sellaisen kuin hän on. Lähtökohtaisesti kasvatuksella on hyvin paljon merkitystä. Oman moraalin ja etiikan takaa on todella helppo löytää toisesta virheitä, kertoo Sauli.
Daniela ja Sauli ovat samaa mieltä siitä, että kiusaaminen kumpuaa kiusaajan omasta pahasta olosta ja sen purkamisesta muihin. Sauli kertoo, että kiusaajia kohtaan on silti vaikea tuntea myötätuntoa. Hän ajattelee, että kiusaamiseen pitäisi puuttua entistä jyrkemmin ja vaatia kiusaajille enemmän vastuuta teoistaan. Esimerkkitapauksena hän antaa koulukiusaamiset, joissa kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, eikä kiusaajalle anneta lähtöpasseja, vaikka asian kuuluisi mennä juuri toisinpäin.
Daniela näkee kiusaajienkin puolella valoa tunnelin päässä. Hän on muun muassa Tik Tokissa tapahtuneen kiusaamistapauksen myötä julkaissut alekampanjan kiusaajille ja kiusatuille.
– Kiusaajilla on myös selkeästi tarve saada apua ja heillä on oikeus saada apua, kertoo Daniela.
Hänen mielestään kiusaamisen lievittämiseksi on kuultava myös kiusaajia, jotta heidän paha olo saadaan pois. Näin myös kiusaaminen voisi vähentyä.
– Jos kiusaaja pystyy menemään yhtään itseensä ja ymmärtää, että mulla on paha olo ja tää ei oo hyvä juttu, silloin on paljon tehtävissä, kertoo Daniela.
Kiusaamisella voi olla suuri vaikutus myöhempään elämään.
– Olen saanut asian käsiteltyä, mutta edelleen se vuosi ikään kuin kummittelee joka päivä. Olen kutsunut sitä vuotta henkiseksi nöyryytykseksi. Muistan vuoden harmaana ja pimeänä, hyviä hetkiä on vaikea muistaa kaikkien negatiivisten tapahtumien takaa, Sauli sanoo.
Historia toistaa itseään myös kiusaamisessa. Siksi voi puhua hyvin vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.
– Kiusaamisella voi olla hyvin vakaviakin seurauksia. On syrjäytymistä, väkivaltaisia tekoja jopa kouluampumisia. Kiusatulla saattaa olla häpeän leima. Täytyy muistaa, että kiusaaminen saattaa helposti täyttää rikoksen tunnusmerkit, kertoo Sauli
Kiusaamisella voi siis olla monia seurauksia. Selvää on, että se tuo kiusatulle henkistä kärsimystä ja voi vaikuttaa myös kiusatun tulevaisuuteen. Se voi muun muassa heikentää kiusatun itsetuntoa, heikentää ihmisiin luottamista, ja ihmisille asioista puhumista. Voidaan löytää monia kymmeniä asioita ihmisen elämästä, mihin kiusaaminen voi vaikuttaa negatiivisesti. Oikeastaan se voi ikään kuin varjostaa ihmisen elämää koko loppuiän, ja vaikuttaa työelämään, ammatinvalintaan, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja ylipäätänsä ihmiseen itseensä.
Yhteiset vastaiskut ja ymmärtäminen voivat pelastaa henkiä
Kun puhutaan kiusaamisesta, on kyse vakavasta aiheesta. Kiusatulle jäävät arvet voivat olla ikuikset. Sanoilla tai teoilla ei aina voida pelastaa jo tehtyjä virheitä, mutta yrittäminen on aina tärkeää.
Kun Sauli meni koulussa kertomaan, ettei tunnelma hänen ja luokkalaistensa välillä ollut kovin hyvä ja kannustava, oli vastaus ja tarjottu apu vähäistä. ’
– Se meni ikään kuin niin, että katsottiin sympaattista eläintä silmiin ja sanottiin että no kyllä se siitä.
Apua ja tukea kiusatuille on oltava tarjolla koko ajan. Tällaisissa asioissa on kuultava kaikkia tapauksen osapuolia tarkkaan ja huolella. Pelkästään ollkapäälle taputtelu ja kiusatulle kertominen siitä kuinka asiat vielä järjestyvät eivät auta. Sanat pitää muuttaa teoiksi.
Sekä Daniela, että Sauli toivovat olkien kohauttelun kiusaamisen suhteen loppuvan. Varsinkin sosiaalisen median vaikuttajien tulisi ottaa asiaan kantaa ja puolustaa heikompia.
– Jos yhtään on vaikutusvaltaa netissä niin käyttäisi sen positiivisuuteen, sanoo Daniela. Hänen mielestään olisi myös hienoa, jos sosiaalisessa mediassa vaikuttajat jakaisivat mahdollisesti omia kokemuksiaan ja tukisi tällä tavalla kiusattuja.
Kaiken kaikkiaan kiusaamisessa on muistettava, että monia asia lähtee siitä, että kiusattu ja kiusaaja saavat apua. Kiusaaja voi ymmärtää virheensä ja jatkaa ehjempänä sekä niin ikään muille parempana ihmisenä. Kiusattua ymmärretään ja hän saa apua omien traumojensa käsittelyyn. Yksi sana voi myös olla suurempi kuin ikinä uskoisikaan. Anteeksi.
Teksti: Noora Mäkelä
