Markku Kanervan jatkosopimus Suomen jalkapallomaajoukkueen kanssa oli virhe kaikkien kannalta.
Kesäkuussa Palloliitto teki virheen solmimalla monivuotisen jatkosopimuksen miesten A-maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanervan kanssa. Vuoden 2016 lopusta asti päävalmentajana toiminut Kanerva on ehdottomasti jo legenda Huuhkajissa, mutta nyt tarjolla on vain hävittävää.
“Riven johdolla me mennään kisoihin”, oli tuttu laulu fanipääty Pohjoiskaarteesta vuoden 2020 EM-karsinnoissa, ja niin siinä myös kävi. Rive eli Markku Kanerva johdatti Huuhkajat historiassa ensimmäistä kertaa arvokisojen lopputurnaukseen.
Kanerva teki mahdottomasta mahdollista toteuttaessaan sukupolvien unelman ja on ehdottomasti sinetöinyt asemansa Huuhkajien legendavalmentajana. Hänen saavutuksiaan ei kuulu vähätellä, mutta uusi sopimus tehtiin vain vanhoilla meriiteillä.
Huuhkajien syksyn Kansojen liiga -peleissä tavoitteena on ollut uudistaa joukkueen pelitapaa, eikä Kanerva ole ollut siihen oikea mies.
Neljän ottelun tuloksena on ollut neljä tappiota. Lopputuotteena kentällä on nähty sekavaa ottelukohtaista taktikointia ilman selkeää suuntaa tai peli-identiteettiä. Katseet ja kritiikki kääntyvät luonnollisesti päävalmentajaan.
Kanervan sopimuksen yhteydessä myös valmennustiimi hänen ympärillään koki uudistuksen. Jani Honkavaara sekä entiset maajoukkuepelaajat Teemu Tainio ja Tim Sparv liittyivät ryhmään tuomaan uutta perspektiiviä.
Ajatus on toki hyvä, mutta Palloliiton yritys uudistaa maajoukkueen pelaamista tehtiin epäröiden. Miksi kokenutta Jani Honkavaaraa ei nimetty suoraan uudeksi päävalmentajaksi? Kokeeko Palloliitto turvallisemmaksi vaihtoehdoksi kokeilla muutosta tutulla naamalla? Jos näin ajateltiin, oltiin väärässä ja pahasti.
Kanerva olisi voinut saada ansaitsemansa kunniallisen päätöksen maajoukkuepestilleen edellisen sopimuksen päättyessä. Samalla Huuhkajat olisi voinut saada uuden alun täysin uuden valmentajan alaisuudessa. Nyt todennäköisesti Kanervan aika maajoukkueen peräsimessä tulee päättymään rumasti potkuihin, kun fanit ovat kääntäneet selkänsä legendalle. Pohjoiskaarre heilutti kenkiään potkujen merkiksi lokakuisten kotitappioiden jälkeen Irlantia ja Englantia vastaan.
Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti perusteli jatkosopimuspäätöstä Kanervan saavutuksilla, mitä ei käy kieltäminen. Nyt pitäisi kuitenkin huomioida saavutusten ajankohta ja pelitapa, jolla tuloksiin päästiin.
Kanervan Huuhkajat liihotti vuoden 2020 EM-kisoihin vahvan puolustuspelin saattelemana. Suomi ei päästänyt karsinnoissa ainuttakaan maalia voittamissaan peleissä. Joukkue puolusti kollektiivisesti ja loi maalipaikkoja suoraviivaisten hyökkäysten kautta.
Kanerva myi tätä pelitapaa maajoukkueelle vuosia. On väärin olettaa Kanervan luovan lähes tyhjästä päinvastaista pelitapaa laadultaan rajallisella pelaajamateriaalilla. Heikot tulokset eivät ole yksinään Kanervan tai valmennuksen epäonnistumista, mutta maajoukkueen viime aikoina laskussa olleet suoritukset antavat helpon syyn olettaa niin.
Samalla herää kysymys, onko Kanervan tapa johtaa kulunut loppuun pelaajien silmissä. Se olisi vähintäänkin luonnollista jo nyt pitkän maajoukkuepestin kohdalla. Kesällä tehty jatkosopimus kestää vuoden 2026 MM-kisojen loppuun asti, jos Huuhkajat selvittää tiensä karsinnoista sinne. Jos Kanerva valmentaa uuden sopimuksensa loppuun asti, hän on toiminut Huuhkajien päävalmentajana jo lähes kymmenen vuotta.
Harva valmentaja on pystynyt valmentamaan yhtä joukkuetta menestyksekkäästi näin pitkään. Kenenkään ei olisi tarvinnut hävetä sekuntiakaan, jos Kanerva olisi astunut alas valtaistuimeltaan jo tänä kesänä ja antanut kruununsa eteenpäin.
Kapinoivan kansan johtama vallankumous odottaa jo kulman takana, eikä fanien tyytymättömyys ole salaisuus. Pohjoiskaarteen fanit tuskin kävelevät Palloliiton toimistolle palavien soihtujen kanssa, mutta Kanervalle he ovat jo kääntäneet selkänsä. Vaikka legendan status Kanervan kohdalla on kiistämätön, tämä sekoilu jättää lähtemättömän tahran ylvään Huuhkajan sulkapeitteeseen.
Teksti ja kuva: Matias Helinä
