Moni kokee, että etätyömahdollisuus on heille parasta monesta syystä. Vaikka monet yritykset haluavat työntekijänsä takaisin toimistolle, on etätyöskentely silti kasvava trendi. Seurasimme etätyötä tekevän pääkaupunkiseutulaisen, Polina Takilan ja David Gil de Gómezin työpäivää.
Koronakeväänä vuonna 2020 annettu etätyösuositus lisäsi kotoa työskentelevien määrää, mutta ilmiö oli yleistynyt jo aiemmin. Teknologian kehitys mahdollistaa työskentelyn muuallakin, kuin toimistoissa. Työpaikkojen, joissa voi työskennellä digitaalisesti mistä päin maailmaa tahansa, määrä on kasvussa: World Economic Forumin mukaan vuoteen 2030 mennessä globaalien digitaalisten työpaikkojen arvioidaan kasvavan noin 25 prosenttia. Yhdysvalloissa tätä kutsutaan myös WFA:ksi (Work From Anywhere), eli työskenteleminen mistä vain.
Myös Helsingissä asuu paljon työntekijöitä, jotka työskentelevät täysin etänä, esimerkiksi he, jotka työskentelevät ulkomailla sijaitseville yrityksille. David Gil de Gómez työskentelee Helsingistä käsin Lontoossa sijaitsevalle IT-yritykselle.
Etätyön mahdollistamana, yritykset voivat palkata parhaita osaajia eri puolilta maailmaa, sekä välttää asettautumiskustannuksia ja maahantulo-ongelmia. Tämä paikasta riippumattoman työpaikan joustavuus voisi ratkaista työntekijöiden pysyvyyteen liittyviä ongelmia. Monet kansainväliset osaajat ovat lähteneet pois Suomesta, koska he ovat löytäneet vastaanottavaisempia työpaikkoja kansainvälisille osaajille. InterNationsin Expat Insider -tutkimuksen mukaan Suomi on kolmanneksi vaikein maa asettua verrattuna 52 muuhun maahan. Tutkimus kartoittaa kansainvälisten ihmisten kokemuksia paikallisten ystävällisyydestä, kulttuurista ja vastaanoton tasosta.
Yhteiskuntaan kotoutumisen tärkeimpiä osia on löytää sosiaalinen piiri ja osallistua ympäröiviin aktiviteeteihin. Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon suorittanut espanjalainen Gil de Gómez kertoi rakastuneensa Helsinkiin, sillä se on keskikokoinen kaupunki, joka on tarpeeksi vilkas ja täynnä kulttuurillista tekemistä. Hänen työpaikansa sijaitsee Lontoossa, mutta etätyö mahdollistaa työskentelyn Helsingissä. Gil de Gómezin lähipiiri löytyy täältä ja hän kokee elämänlaatunsa olevan hyvää. Vapaa-ajalla hän tykkää käydä elokuvissa, museoissa, ravintoloissa ja konserteissa.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-1.jpg)
Arkena Gil de Gómez työskentelee Helsingin Vallilassa. Häneltä menee töihin vain 10 minuuttia. Kun hän työskentelee etänä, hän voi valita missä työskentelee ja kuinka kauan työmatka kestää. Hän vuokraa yhteisöllistä työtilaa Wonderland Coworking:ssa, maksaen noin 280 euroa kuukaudessa. Tällä jäsennystyypillä hänellä on joustava työskentelypiste Wonderlandin avoimessa toimistotilassa.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-6.jpg)
Polina Takila työskentelee Helsinkiläiselle IT-yritykselle, ja siirtyi etätyöskentelyyn maaliskuussa 2020 koronarajoitusten takia. Vuoden 2021 puolivälissä Takila aloitti hybridi-työskentelymallilla. Espoossa asuva Takila säästää kaksi tuntia päivässä työmatkoistaan etätyöpäivien aikana. Hän käyttää tämän ajan kuntosalilla käymiseen työpäivän jälkeen ja poikansa auttamiseen läksyissä.
Nykyään Takila käy toimistossa Kampissa kaksi kertaa viikossa. Hänen työpaikkansa ei seuraa, kuinka paljon ihmiset työskentelevät kotona. On kuitenkin tärkeää, että työntekijät tulevat parina päivänä kuukaudessa toimistolle. Polina kokee, että hybridimalli on ihanteellinen, koska sillä saa vaihtelua arkeen.
Yritysjohtajat toivovat työntekijöiden tulevan enemmän toimistolle työskentelemään, ilmoitti kiiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSalle tutkimuksessaan. Maailmalla monet jättiteknologiayhtiöt määräsivät minimipäivämäärät, milloin työntekijöiden pitää olla toimistolla. Tämän vuoden alussa Yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon aloitti systeemin, jossa täytyy työskennellä viisi päivää viikossa toimistolla. Myös viestintäkanava X määräsi työntekijöilleen 40 tunnin toimistotyöviikon, kun Elon Musk hankki Twitterin marraskuussa 2022. Tämä johti oikeudenkäyntiin, koska vammaiselle työntekijälle ei tarjottu mahdollisuutta etätyöhön.
Suomessa työelämässä pakottaminen ei sovi, sanoi Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula ja kiinteistöyhtiö Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal, Helsingin Sanomien haastatteluissa. Hybridityöskentelymalli on vielä käytössä monissa Suomalaisissa yrityksissä, missä työntekijät työskentelevät pari päivää toimistossa ja pari päivää etänä.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3.jpg)
Gil de Gómezin vuokratussa työtilassa on erilaisia palveluita, kuten hiljainen työskentelytila, puhelinkoppi, venyttelytila, kahvila ja lounasravintola. Työtila on auki 24/7 ja tämä joustava aikataulu sopii hänelle erittäin hyvin, sillä kello on Helsingissä kaksi tuntia edellä verrattuna Lontooseen. Palaverit voidaan aloittaa jopa kello 18:30 Helsingin aikaa.
![](/wp-content/uploads/2025/02/photo-1.jpg)
Polina Takila taas kokee, että kotona pystyy keskittymään paremmin, koska kotona ei tule keskeytyksiä. Hänen ei tarvitse käyttää kuulokkeita ja hän voi myös pukeutua rennosti. Takila tykkää kuunnella musiikkia työskennellessään. Hänellä on enemmän aikaa aamupalan nauttimiseen ja hän voi herätä rauhassa ilman kiireitä.
Yritykselle etätyöskentely vähentää kustannuksia. Pienempi määrä toimistotyöntekijöitä samaan aikaan tarkoittaa pienempää tilantarvetta ja pienempiä kiinteistökustannuksia. Hybridmallikäytännön myötä Takilan toimisto muutti pienempään tilaan. Takila kertoo, että tämä muutos oli hyvä valinta budjettitietoisuuden kannalta. Sinä päivänä kun hän päättää mennä toimistoon, hän voi valita vapaista pöydistä, missä työskentelee.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-7.jpg)
Takilasta tuntuu, että toimistossa hänellä on enemmän kiire ja vähemmän aikaa tehdä töitä. Joskus hänellä on tämän takia ylikuormittunut olo. Muutoin, hänen mielestään lähityö on työyhteisöllisyydelle hyväksi. Ollessaan toimistolla, hän menee lounaalle yhdessä kollegojensa kanssa Helsingin keskustassa.
Toisaalta koronan jälkeen hänen työpaikassaan sisäiset palaverit järjestetään nyt myös netissä. Tämä tarkoittaa, että nettipalaverien määrä on tuplaantunut. Päivässä Polinalla voi olla yhteensä 6-12 palaveria. Keskittymiskyvyn tulee olla hyvä.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-3.jpg)
Yhteisöllisessä työtilassa työskenteleminen luo Gil de Gómezille hyvän rutiinin verrattuna kotona yksin työskentelemiseen. Työtilaan voi tuoda kavereita työskentelemään päiväpassilla. Järjestettyjen tapahtumien kautta verkostoituminen muiden työtilan jäsenten kanssa on myös mahdollista. Kun haastattelu tätä juttua varten tehtiin aamupäivällä, työtilassa oli alle kaksikymmentä asiakasta. Alakerrassa työtila tuntuu rauhaliselta, vaikka siellä on ihmisiä, jotka puhuvat keskenään. Työtilan yläkerrasta löytyy myös hiljainen työtila.
Gil de Gómez kokee, että etätyö on joustavampaa kuin lähityö. Hänen työpaikassaan ei merkitä työtunteja. Joustavuus tekee hänestä tuottavamman. Slackin vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa 9000 tietotyöntekijää kuudesta eri maista kertoivat kokevansa, että joustavalla aikataululla he ovat kaksi kertaa tuottavampia.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-2.jpg)
Haittapuoli etätyön tekemisessä on, että joskus Gil de Gómez tuntee olonsa yksinäiseksi. Hän tapaa kollegoitansa lähitiimitapaamisessa kaksi kertaa vuodessa eri Euroopan kaupungeissa. Joka toinen viikko etätyöjärjestelmä yhdistää hänet sattumanvaraisesti yhden kollegan kanssa donitsitapaamiselle. Näin hän voi tutustua muiden maiden kollegoihinsa muuten kuin työasioissa.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-4.jpg)
Yksinäisyyden tunne etätyöskentelyssä on yleistä. Slackin tutkimuksesta yhteenkuluvuudentunne on vähentynyt etätyössä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan 28 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä, mutta paljon etätyötä tekevistä 34 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi.
Miten voidaan parantaa yhteenkuluvuudentunnetta etätyöskentelyssä?
Polina Takilalla on palavereita eri puolilla maailmaa työskentelevien asiakkaiden kanssa. Hänen työhönsä kuuluu asiakassuhteiden ylläpitäminen. Yritys järjestää kerran vuodessa näyttelyn asiakkaille, jolloin hän voi tavata asiakkaita myös kasvokkain. Yhteisöllisyyttä lisääviä tiimipäiviä järjestetään kerran vuodessa kaikkien kollegojen kanssa.
![](/wp-content/uploads/2024/10/kuvareportaasi-3-8.jpg)
Tälläiset yhteiset aktiviteetit voivat parantaa työkulttuuria ja yhteenkuluvuudentunnetta työyhteisössä. Monipuolisissa työyhteisöissä, joissa työntekijöillä on eri kulttuuritausta, yhteisöllisyyttä voi vahvista tutustumalla muihin kulttuureihin. Takilan yritys järjestää tyypillisiä suomalaiseen kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja, kuten saunominen, kansallispuistossa lenkkeily tai Muumi-kaupassa käyminen.
Etätyö tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Kansainvälistymisen ja teknologian ansiosta työntekijät voivat tehdä yhteistyötä ja verkostoitua maiden rajojen yli. Hyvät työolot, kuten toimiva työtila ja yhteenkuluvuudentunne työpaikassa ovat tärkeitä etätyön tekemisessä. Etätyö antaa mahdollisuuden työskennellä siellä, missä sydän haluaa.
Kuvat ja teksti: Nadira Kusaeni