Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut päättyivät Norjan Trondheimissa viime sunnuntaina. Suomalaishiihtäjien kotiin tuomisina oli kaksi mitalia Lauri Vuorisen johdolla. Kokonaisuudessaan suoritukset jättivät parantamisen varaa, eikä lähivuosien näkymä ole valoisa.
Hiihdon MM-kilpailuissa mitaleista taisteltiin maastohiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä. Odotettuun tapaan suomalaiset nappasivat kisojen ainoat mitalinsa maastohiihdossa, kun Lauri Vuorinen oli yllättäen kisojen paras suomalainen.
Suomen naishiihtäjät jäivät toista kertaa peräkkäin arvokisoissa ilman mitalia, mikä on herättänyt huolta kärkimaiden karkaamisesta Suomen ulottumattomiin. Odotukset kisoista eivät täyttyneet alkuunkaan, sillä monen hiihtäjän piti olla kamppailemassa palkintopallisijoista. Niin Kerttu Niskasen, Krista Pärmäkosken kuin Jasmi Joensuun suoritukset olivat Norjassa pettymys.
Miesten puolella Iivo Niskasen ja Perttu Hyvärisen sairastumiset heikensivät Suomen joukkueen menestysmahdollisuuksia. Silti vain harva joukkueesta kykeni suoriutumaan kauden päätavoitteessa omalla tasollaan – ja vielä harvempi ylitti itsensä. Lauri Vuorisen loisteliaat suoritukset pelastivat Suomen häpeältä, sillä hän oli voittamassa Suomen molempia mitaleja.
Vuorisen tiedettiin kuuluvan sprintin haastajaporukkaan, mutta harva uskoi hänen ottavan mitalia. Vahva loppukiri ja taktinen onnistuminen takasivat Suomelle kuitenkin ensimmäisen miesten sprinttihiihdon MM-mitalin. Vuorisen huippuotteet jatkuivat parisprintissä, jossa hän ja Ristomatti Hakola ylsivät hopealle ylivoimaisen Norjan jälkeen.
Kuka nousee seuraavaksi suomalaiseksi hiihtokuninkaaksi?
Suomen hiihtomaajoukkuetta tarkastellessa lähivuodet eivät näytä ruusuisilta. Joukkueen ehdottomat kärkihiihtäjät lähestyvät uransa loppua, eivätkä nuorten näytöt lupaa menestystä lähivuosille.
Miesten puolella Suomen ehdoton hiihtokuningas Iivo Niskanen on jo 33-vuotias, ja toistuvat sairastelut ovat haitanneet menestymistä viime vuosina. Juuri väliin jääneet MM-kilpailut olivat jälleen yksi menetetty mahdollisuus arvokisamenestykseen loppusuoraa vaille olevalla uralla.
Niskasen meriittilista on kiistaton, ja hän on lukeutunut vuodesta toiseen mitalikanditaatteihin perinteisen hiihtotyylin matkoilla. Silti herää kysymys: kuinka sama mies voi sairastella näin usein tärkeiden kisojen ympärillä? Kuinka monta saumaa Niskasella on enää jäljellä?
Muut Suomen viime vuosien tukipilarit, kuten Hakola, Perttu Hyvärinen ja Joni Mäki, ovat kaikki yli 30-vuotiaita. Nuoremmista hiihtäjistä kukaan ei ole osoittanut merkkejä noususta kohti maailman absoluuttista kärkeä.
Nuorten sarjoissa menestystä niittäneet Niilo Moilanen ja Niko Anttola eivät ole onnistuneet murtautumaan miesten sarjan kärkeen. Täytyy muistaa, että he ovat vielä uran alkutaipaleella, mutta kehitysloikat viime vuosina eivät ole olleet odotettuja. Jos Suomi mielii kamppailla mitaleista tulevaisuudessa, katseet kääntyvät juuri Moilasen, Anttolan ja Vuorisen suuntaan.
Naisten hiihto kriisissä
Kaukana ovat myös ajat, kun pohdittiin montako kultamitalia Suomen naishiihtäjät mukanaan kisoista tällä kertaa tuovat. Takavuosien hiihtokuningattaria Marja-Liisa Kirvesniemeä ja Aino-Kaisa Saarista on suomalaisilla viime vuosina tullut ikävä.
Suomen naishiihtäjät eivät onnistuneet MM-kisoissa, ja ero Norjaan ja Ruotsiin on kasvanut entisestään. Tulevaisuuden näkymät eivät lupaa tämän trendin kääntymistä – päinvastoin.
Naishiihtäjien sukupolvenvaihdokseen liittyy vielä miehiäkin enemmän huolta. Suomen kärkihiihtäjät Kerttu Niskanen, 36, ja Krista Pärmäkoski, 34, lähestyvät uransa loppua, eikä heille ole selkeitä seuraajia.
Niskanen ja Pärmäkoski epäonnistuivat tämän vuoden kisoissa, mutta lähivuosien menestys nojaa yksinomaa näiden naisten harteilla. Kumpikin on todistanut tasonsa maailman huipulla, mutta viime vuosina he eivät ole pystyneet vastaamaan ruotsalaisten ja norjalaisten vauhtiin. Lähivuodet näyttävät, pystytäänkö Suomen naishiihdossa vielä palaamaan mitalikantaan, vai onko edessä pitkä mitallittomuuden kausi.
Tällä kaudella väläytellyt Jasmi Joensuu ei onnistunut hänkään vakuuttamaan Norjassa. Tasaisesti kuuden parhaan joukkoon maailmancupin sprinteissä päässyt Vantaan hiihtoseuran hiihtäjä ei ole noussut aivan terävimpään kärkeen. Parhaiden ollessa mukana joutui Joensuu tyytymään seuraajan rooliin ja hyytyi loppuratkaisuissa kärjen taakse. MM-kisoissa Joensuu sijoittui kahdesti neljänneksi, eikä pystynyt vastaamaan odotuksiin parisprintissä ja viestissä.
Joensuu on isosti vastuussa, mikäli Suomi mielii lähivuosina napata arvokisamitaleja naisten hiihdossa. Muut nuoremmat hiihtäjät, kuten Jasmin Kähärä ja Eveliina Piippo, eivät ole tällä hetkellä valmiita taistelemaan kärkisijoista. Lähivuosien harjoittelun on tuotettava kovia onnistumisia, jotta Suomi ei ajautuisi ennennäkemättömän pitkään mitalittomaan putkeen.
Mäkihypyn pitkä alamäki jatkuu
Suomen mäkihyppy on ollut jo pitkään kriisissä, eikä valoa tunnelin päässä näy. Maajoukkueen uutena päävalmentajana aloittanut Igor Medved ei ole onnistunut kääntämään suuntaa tämän kauden aikana. Takavuosien menestys on vain kaukainen muisto, ja uusia nykäsiä sekä ahosia ei ole näköpiirissä.
Asia ei sinäänsä yllätä, koska harrastajia on nykyisin niukasti ja olosuhteet Suomessa huononemaan päin. Kärkimaat Norjan ja Itävallan johdolla menevät kaukana jokaisella mittarilla. Suomalaisten paras sijoitus MM-kisoissa oli Antti Aallon 13. sija – mikä on samalla parasta pitkään aikaan. Suomalaiset kamppailevat tällä hetkellä lähinnä pääsystä toiselle kierrokselle, eivät palkintosijoista.
Huonot tulokset mäkihypyssä heijastuvat myös yhdistetyn puolelle. Suomalaiset jäävät jälkeen auttamatta liikaa mäkiosuudella, mikä vaikeuttaa kilpailua ladulla. Vuonna 2021 MM-kilpailuissa palkintopallille yltänyt Ilkka Herola ei tänä vuonna Norjassa yltänyt parhaimpaansa. Vaikka hän on ladulla yksi maailman parhaista yhdistetyn kilpailijoista, mäkiosuus on ollut koko uran ajan hänen kompastuskivensä.
On hämmästyttävää, kuinka systemaattisesti suomalaiset ovat epäonnistuneet mäkihypyssä viime vuosina. Se, kuka tämän kelkan kääntää, on todellinen ihmemies.
Teksti: Tomi Karttunen
Kuva: Sofie Satta
