Uusi kotimainen elokuva sukeltaa syvälle sukupolvien välisiin kipukohtiin – mukana Olga ja Tuukka Temonen perheineen.
Tammikuun harmaudessa suomalaiset elokuvateatterit saavat piristysruiskeen, kun Tuukka Temosen uusin draama Meduusalla ei ole sydäntä saa ensi-iltansa 24.1. Elokuva käsittelee anteeksiantoa ja sukupolvien välisiä siteitä tavalla, joka ei päästä katsojaa helpolla. Tarina avautuu kolmen saman perheen naisen kautta, joita esittävät näyttelijät Olga Temonen, Eeva Eloranta ja nuori Helga Temonen.
Matkustimme Temosen perheen kotiin Iittiin tapaamaan ohjaajaa Tuukkaa ja päätähteä Olgaa. Talvinen maisema kehysti idyllistä maalaistaloa, jossa kynttilät lepattivat ja perheen kissat tervehtivät vieraita yhtä uteliaina kuin vieraat niitä.
Tuukka kertoo:
– Toivon, että elokuva herättää keskustelua. Anteeksianto ei aina tarkoita unohtamista, mutta se voi tarkoittaa eteenpäin menemistä.
Näyttelijä Olga Temonen kertoo, että rooli Minnana oli hänelle ainutlaatuinen.
– Minna on nainen, joka yrittää tasapainottaa suhdettaan omaan äitiinsä ja tyttäreensä. Roolia oli kiva näytellä, koska hän on monella tapaa täysin vastakohta mitä itse olen.
Hänen mukaansa erityistä oli myös se, että elokuvassa nähtiin perheen omat lapset Helga ja Hilma.
– Lasten seuraaminen kuvauksissa oli antoisaa, kun he heittäytyvät rooleihin täysillä. Ne alkavat jo olla aika pro, kun ovat tehneet pikku rooleja aiemmin. Sitä tekemistä on kyllä kiva katsoa.
Tuukka Temonen puolestaan avaa, kuinka elokuvan teemat syntyivät omasta kiinnostuksesta anteeksiannon vaikutuksiin.
– Kyllähän elokuvan teema on… Onhan se anteeksianto valtavan vaikeaa. Meillä kaikilla on kokemuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, ja usein emme osaa antaa anteeksi. Se on todella haastavaa, ja monesti täytämme elämämme katkeruudella, vihalla ja ahdistuksella. Mutta tärkeämpää olisi, että oppisimme päästämään niistä irti – vaikka asiat olisivatkin isoja ja voimakkaita.
Hän jatkaa, että elokuvan keskushahmon Minnan tarina heijastaa tätä dilemmaa.
– Minnalla on vaikeuksia päästää irti menneistä asioista. Hän jää niihin kiinni eikä oikeastaan edes yritä mennä eteenpäin. Tämä on monille tuttua, ja elokuvassa pohditaan moraalifilosofista kysymystä siitä, miten kriisit ja konfliktit voivat määrittää ihmistä. Usein trauma muuttaa ihmisen koko persoonan, ja siitä tulee osa minuuden ydintä.
Tuukka muistuttaa, että vaikka kokemus olisi kuinka todellinen ja oikeutettu, jatkuva kiinni pitäminen vanhoista traumoista ei välttämättä palvele ihmisen hyvinvointia.
– Me ulkopuoliset saatamme ajatella, että ’koita päästä yli siitä’, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Jos 15 vuotta kuluu saman trauman parissa, sen kantaminen voi alkaa hallita koko elämää. Se ei tarkoita, etteivätkö kokemukset olisi aitoja ja kamalia, mutta eteenpäin meneminen on tärkeää.
Vaikka elokuvan teemat ovat raskaita, Olga kertoo, että kuvauspaikalla vallitsi lämmin ja huumorintäyteinen tunnelma.
Elokuvan tarinaa tukevat myös muut näyttelijät, kuten Konsta Hietanen, Elo Paulorinne, Veetu Hietanen ja Ulla Virtanen. Jokainen tuo tarinaan oman sävynsä ja syvyyden.
– Tämä tarina ei kerro vain yhdestä perheestä. Se on tarina meistä kaikista ja siitä, miten perhesuhteet muovaavat meitä.
Meduusalla ei ole sydäntä on elokuva, joka herättää kysymyksiä ja antaa katsojalle tilaa tulkita ja pohtia. Elokuvan ensi-ilta on perjantaina 24. helmikuuta, ja sitä esitetään elokuvateattereissa ympäri maan.
Teksti: Ilona Chevakova Kuva: Antti Ruusuvuori
