Ystävyyden rakenteiden kunnossapidosta antaa vinkkejä Anna.fi:n artikkelissa psykologi Hanne-Leona Luomajoki. Hän kertoo ystävyyden huoltamisen kolmiosta, jonka kaikki sivut tulevat hoidetuksi rakkaudella. Tämän kolmion sivuja ovat Luomajoen mukaan luottamus, vastavuoroisuus ja hengittävyys.
Luottamuksella Luomajoki tarkoittaa tekoja ja sanoja, joita kannattaa harkiten valita. Tarkennettuna siis; älä lupaa mitään, mitä et voi pitää ja ole joustava toisen virheissä tiettyyn pisteeseen.
Vastavuoroisuudella hän taas tarkoittaa toiselle antamista ja saamista tasavertaisesti, sekä tahtoa ja kykyä asettautua ystävän asemaan.
Hengittävyys on näistä varmasti se oudoin kolmion osa, mutta sillä Luomajoki ajaa takaa ystävälle tilaa antamista ja toisen erilaisuuden hyväksymistä.
Ystävyydessä kyllä painotetaan usein näitä kolmea, mutta haluaisin muuttaa tämän ystävyyden ”huoltokolmion” neliöksi lisäämällä siihen yhden oleellisen asian;
Yhteistyö!
Kaverisuhdetta on nimittäin vaikea huoltaa yksipuolisesti varsinkaan, jos toisella ei ole minkäänlaista kiinnostusta ystävyyden parantamiseen. Ja valitettavasti tämä on ollut ainakin monessa minun entisessä ystävyyssuhteessani ongelma. Ehkä siksi ne ovatkin nykyään entisiä ystäviäni.
Esimerkiksi eräs entinen ystäväni ei ollut yhtä joustava kuin minä virheiden suhteen ja usein yhteiset keskustelut tekivät minusta ilmaisen terapeutin eikä koskaan potilasta. Asian otettuani monesti puheeksi, kyseinen ystävä yleensä uhriutui ja yhtäkkiä olinkin pahempi kuin useampi Disney-elokuvien pahis. Ei ihme, ettei ystävyytemme jatkunut tästä kovinkaan pitkään.
Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että parhain tapa huoltaa ystävyyttä on keskustelemalla. On tervettä käydä rehellisesti, mutta asiallisesti läpi, mikä ystävyydessä on hyvää ja mikä huonoa. Vain siten ystävyys voi kehittyä ja samalla voi huomata ystävästäkin uusia puolia.
Meille suomalaisille puhuminen tuntuu olevan vain erittäin hankalaa, mutta sitä kannattaa kuitenkin yrittää. Itse ainakin arvostan sitä, että ystäväni kertoisi minulle, jos olen tehnyt jotain väärin sen sijaan, että haukkuisi minua selkäni takana ihmisille, jotka eivät ole minua edes ikinä tavanneetkaan. Ystävän palautteen ei kuitenkaan tarvitse olla hyökkäävä ja loukkaava, vaan pikemminkin pieni luonteen kehittämisidea.
Väkipakolla ystävyyttä ei pidä kuitenkaan yrittää pelastaa. Mielestäni on ilmiselvää, että jos ystävyyden laatu vain pahenee eivätkä mitkään korjauskeinot auta, niin on vain parempi antaa ystävyydelle lopetuspiikki. Siksi osuvin lausahdus Luomajoelta onkin mielestäni seuraava;
”Sekin on ystävyyden huoltoa, että päästää irti ihmissuhteesta”.
Ei siis pidä myöskään pelätä ystävyyden katkaisemista, sillä monesti kurjan ystävyyden päättyminen tekee vain mielelle todella hyvää. Kannattaa pikemminkin ajatella ystävän tuoneen paljon hyvää tähän elämänvaiheeseen, mutta jatkossa muut ystävät antavat sinulle parempilaatuisia hetkiä.
Lähteet:
