Silja Annila on työskennellyt nyt vajaan vuoden WWF Suomen viestintäasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa ilmastoon liittyvien asioiden viestiminen sekä ekologiseen jalanjälkeen liittyvät kysymykset. WWF:llä Annila kuuluu kymmenen hengen viestintätiimiin, jossa jokaisella on oma aihealueensa.
Vuonna 2017 Annila päätyi Tampereen yliopistossa kirjoittamaan 20 muun opiskelukaverinsa kanssa kirjaa ilmastonmuutoksesta. Kyseisessä kirjassa on yksi Annilan kirjoittama artikkeli. Annila oli kyllä kuullut ilmastonmuutoksesta, mutta kiinnostus ilmastonmuutosta kohtaan heräsi vasta kirjan kirjoittamisen jälkeen.
”Kun tämä työpaikka tuli hakuun ja näin hakuilmoituksen, missä työpaikkaa kuvattiin, oli minun pakko tarttua siihen, vaikkakin se oli määräaikainen”, Silja Annila kuvailee innokkaasti.
”Tämä on juuri se suunta, mihin haluan mennä urallani, ja mihin haluan erikoistua vielä lisää”, Silja Annila lisää.
Työpäivissäni on paljon vaihtelua
Korona ei ole oikeastaan vaikuttanut paljoakaan Annilan työpäiviin. Ainoastaan etätyötä on ollut nyt enemmän eikä esimerkiksi WWF:n toimistolle pääse muut kuin työntekijät. Muuten työpäivät ovat hyvin samanlaisia. Onneksi työtehtävissä on paljon eroavaisuuksia. Normaaliin työpäivään kuuluu tiedotteiden sekä artikkelien tekoa, viestien muotoilua sekä tietenkin normaaleja kokouksia työkavereiden kanssa.
”Kuitenkin parasta on tehdä yhteistyötä toisten työntekijöiden kanssa. Oli se sitten artikkeli tai viestien muotoilu päättäjille, niin yhdessä olennaisimman asian miettiminen on parasta”, Silja Annila kertoo.
”Haluaisin olla täällä mahdollisimman pitkään”
Annilan tämän hetkinen suurin työunelma olisi jatkaa WWF:llä töitä mahdollisimman pitkään. Hän kokee, että WWF tekee todella tärkeää työtä järjestönä. Annilalle tärkeää onkin, että omalla työllä on syvempi merkitys niin itselle kuin muille.
”Me käytämme niin paljon aikaa elämästämme työhön niin haluaisin, että se työ tietyllä tapaa palvelisi myös muita ihmisiä”, Silja Annila pohtii.
Haastattelun lopuksi Annila pohtii vielä pahinta työmokaansa koko työurallaan. Viestintä- ja toimittajatyön puolella Annilalle ei ole sattunut pahempia mokia, mitä nyt joskus on käynyt amatöörimäisiä virheitä ja on sattunut kirjoittamaan haastateltavan nimen väärin.
”Ehkä pahin työmokani on ollut nuorena kesätöissä Rauman postissa, kun olen kolaroinut postiautoa”, Silja Annila kertoo huvittuneesti.
