Ystävänpäivänä näkee tyypillisesti rakkauden värejä ja ruusuja. 

Vuoden vaaleanpunaisimmalla päivällä on takanaan pitkä ja värikäs historia. Suomalaisille päivä symboloi ystävyyttä, mutta havaittavissa on pieniä muutoksia rakastavaisten merkityksen ja kaupallistumisen vahvistumisessa. Tänä vuonna ystävänpäivää ja laskiaista vietetään samana päivänä eli 14. helmikuuta.

Päivä juontaa juurensa pitkälle historiaan

Juhlapäivän synnystä on monia teorioita. Yhden mukaan kaikki sai alkunsa antiikin Rooman juhlasta lupercaliasta, jossa miehet kokoontuivat vuosittain 15. helmikuuta Lupercal-luolaan uhraamaan vuohia. Uhrirituaalin jälkeen vuohennahka suikaloitiin. Miehet riisuutuivat ilkosilleen ja juoksentelivat piiskaamaan samaisilla nahkasuikaleilla paikalle saapuneita naisia. Huiskimisen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä. 

Pakanallisuudestaan huolimatta juhla pysyi suosittuna vielä senkin jälkeen, kun kristinuskosta ja katolisesta kirkosta tuli yhä isompi osa sen aikaista roomalaista yhteiskuntaa. Joidenkin teorioiden mukaan katolinen kirkko omi juhlapäivän ja nimesi sen Valentinus-nimisen marttyyrin mukaan. Toisissa teorioissa lupercalia sulautettiin osaksi kristinuskon perinteitä, kun helmikuun puolessa välissä muisteltiin myös Pyhää Valentinusta.

Valentinus oli kuriton pyhimys ja piispa, joka solmi lainvastaisia avioliittoja keisari Claudius II:n aikaan. Keisari kielsi nuoria miehiä solmimasta avioliittoa, koska hänen mukaansa naimattomista tuli parempia sotilaita. Piispa Valentinus suostui toimimaan vihkijänä. Hän kuitenkin paljastui ja jäi kiinni tekosistaan, minkä jälkeen keisari tuomitsi hänet kuolemaan. Valentinus teloitettiin 14. helmikuuta vuonna 269. Valentinuksesta eli kihlautuneiden suojelijasta tuli yksi rakastetuimmista pyhimyksistä, ja nyt rakastavaiset ympäri maailmaa juhlivat hänen kuolinpäivänään ystävänpäivää eli Valentinen päivää.

Juhlapäivään tapoja Pyhän Valentinuksen tarinasta

Monet ystävänpäivän perinteistä ja tavoista liittyvät jollain tapaa Pyhään Valentinukseen. Tarinat kertovat, että ennen Valentinuksen teloitusta, kiitolliset vaimot toivat pyhimykselle lahjoja vankilaan. Ystävänpäivän lahjaperinteen ajatellaan saaneen alkunsa tästä. 

Myös toiset yllättävät ystävänpäivän tavat juontavat juurensa Valentinuksen historiasta. Monissa maissa salaiselta ihailijalta saatuja ystävänpäiväkortteja koristaa allekirjoitus ‘’Sinun Valentinesi’’. Vankeusaikanaan Valentinus rakastui vartijan tyttäreen, jolle omistetun viimeisen kirjeen Valentinus allekirjoitti samalla tavalla. Yhdysvalloissa on perinteikästä kysyä ystävänpäivän deitiksi kysymyksellä: ‘’Do you want to be my Valentine?’’. Valentine sanaa käytetään Yhdysvalloissa ikään kuin synonyyminä ystävänpäivän treffikumppanille tai seuralaiselle. Lisäksi sanaa käytetään tarkoittaen sitä oikeaa.

Hopeakolikoita ja halkaistuja omenoita

Englantiin ystävänpäivän vietto oli vakiintunut jo 1500-luvulla, kun taas Yhdysvaltoihin vasta 1800-luvulla. Näihin aikoihin ystävänpäivä piti sisällään myös taikauskoa. Suomessa vastaavanlaista taikauskoa leijailee ilmassa juhannuksena, jolloin kierretään yöllä kaivon ympäri kolme kertaa ja nähdään tuleva puolisonsa. Jos taas kerää seitsemän erilaista kukkaa ja nukkuu ne tyynyn alla, näkee unissaan tulevan puolisonsa. Ystävänpäivä on pitänyt sisällään samankaltaisia puolison löytämiseen liittyviä taikoja. 

Ennen oli tyypillistä, että neidot laittoivat hopeakolikon tyynynsä alle ystävänpäivää edeltäväksi yöksi varmistaakseen kosinnan tulevaksi vuodeksi. Yhdessä uskomuksessa ajatellaan ensimmäisen vastaan kävelevän miehen olevan oma valentine eli se oikea. Ei ollut siis ihme, että rakkaudelle pyhitettynä juhlapäivänä neidot kurkistelivat aamuisin makuukammarista varovasti. Ystävänpäivänä omenan halkaisemisen ja siementen lukumäärän laskemisen avulla uskottiin voivan selvittää, miten monta lasta tyttö tulisi saamaan.

Ystäville, läheisille ja rakastavaisille pyhitetty päivä

Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ystävänpäivä on enimmäkseen rakastavaisten juhla. Romantiikan täytteinen päivä pitää sisällään suureellisia rakkaudentunnustuksia, salaisilta ihailijoilta tulleita nimettömiä kortteja, kynttiläillallisia, ruusunterälehtiä ja sydämen muotoisia makeisia. Kaikki on vaaleanpunaista tai punasävytteistä ja mikä tärkeintä – erittäin suureellista. Yhdysvalloissa ystävänpäivän rakkaudenosoituksiin käytetään vuosittain jopa 18 miljardia dollaria, ef.fi kertoo ystävänpäivää käsittelevässä artikkelissaan. 

Suomessa ystävänpäivänä muistetaan läheisiä ja lähetetään postikortteja

Ystävänpäiväkortit sisältävät yleensä kehuja ja runoja. Tämä kortti muistuttaa, että sinä olet kultaakin kalliimpi. Internet on pullollaan toinen toistaan kauneimpia runoja ja aforismeja rakkaudesta tai ystävyydestä. Koska sinä olet viimeksi sanonut läheisillesi jotain mukavaa?

Ystävänpäivän katsotaan rantautuneen Suomeen virallisesti 1980-luvulla. Suomalainen ystävänpäivä on ollut poikkeuksellinen ja erilainen verrattuna monen muun maan perinteisiin, sillä kansainvälisestä poiketen päivä korostaa ystävyyttä, eikä se ole täten vain rakastavaisten juhla. Täällä päivä symboloi läheisiä niin perheenjäsenten, ystävien kuin mielitiettyjenkin osalta. Muistutetaan kaikkia läheisiä siitä, miten tärkeitä he ovat. 

Halisydämet ovat yksi hauska lasten keskuudessa suosittu tapa muistaa ystäviään Valentinen päivänä. Joissakin kouluissa ystävänpäivän aktiviteetteihin kuuluu ‘’halipassit’’, jotka ovat pahvista askarreltuja punasävyisiä kaulalle ripustettavia sydämiä. Niiden tarkoituksena on jakaa hyvää mieltä ystävien kesken. Jotta sai nimiä passiinsa, täytyi ensin halata toisia. Halaamisen katsotaan kohottavan mielialaa, sillä sen aikana kehoon välittyy dopamiinia, joka on mielihyvää tuottava hormoni.

Suomessa juhla ei ole aikaisemmin ollut kovin kaupallinen, toisin kuin muualla. Kaupallistumista on ollut havaittavissa kuitenkin vuosi vuodelta, mikä näkyy esimerkiksi siten, että lahjojen antaminen on muodostumassa perinteeksi. Kulutuksen puolesta postikortteja Suomessa on lähetetty ystävänpäivisin kautta aikojen. Joulun jälkeen vilkkainta liikennettä postikorttien suhteen onkin ystävänpäivänä. 

Jo pelkästään juhlan värikkäästä historiasta voi todeta, että päivällä on monia symboleita ja perinteitä. Vaikka viettotavat ja perinteet vaihtelevat, varmaa on kuitenkin se, että päivä korostaa läheisiä ja kannustaa muistuttamaan heitä heidän merkityksellisyydestään. Oli juhla rakastavaisten tai ystävyyden päivä, on päivän päätähtenä läheiset kaikessa kokonaisuudessaan.

Tänä vuonna vuoden vaaleanpunaisin päivä ja laskiaisrieha yhdistyvät 

Tänä vuonna ystävänpäivää vietetään pulkkamäessä. Luvassa on herkkujen täytteinen päivä, kun sydänsuklaat ja laskiaispullat nautitaan samaan aikaan. Koronarajoituksista johtuen suuremmat ystäväporukoiden kokoontumiset ja sen vaativat perinteet jäävät tänä vuonna vain haaveeksi. 

Nuoret nauttivat ystävänpäivänä läheistensä seurasta

Jonne Martikaisen mielestä hyvä ystävä on sellainen, jonka kanssa voi jakaa asioita. Hyvä ystävä on tukena silloin kun sitä tarvitsee ja tekee hetkistä ikimuistoisia. (Kuva: Jonne Martikainen)

Kampissa nuoruudestaan nauttiva Jonne Martikainen kertoo viettävänsä tänä vuonna erityistä ystävänpäivää. 

‘’Vietän tänä vuonna ensimmäistä yhteistä ystävänpäivää tyttöystäväni kanssa. OIen suunnitellut meitä varten vielä toistaiseksi hänelle salaista yllätysohjelmaa’’, Martikainen kertoo sunnuntaisista suunnitelmistaan. 

Martikainen ei ole aikaisemmin viettänyt juhlapäivää sen ihmeemmin. Ystävänpäivätoivotukset ja pienet lahjat on saatettu vaihtaa, mutta sen isoimmitta ohjelmitta. 

‘’Ystävänpäivä on mielestäni enemmän rakastavaisten päivä, mutta siitä huolimatta se korostaa ystävyyttä ja muistuttaa tärkeistä läheisistä ja välittämisestä’’, Martikainen jakaa ajatuksiaan.

Iida Nousiaisen mielestä hyvä ystävä on luotettava, läsnäoleva ja tietää toisesta hieman synkkiäkin juttuja. Kavereiden kesken ei jaeta kaikkea, kun taas hyvät ystävät puolestaan tietävät ikävätkin kokemukset. (Kuva: Iida Nousiainen)

Roihuvuorelainen Iida Nousiainen puolestaan aikoo tänä vuonna katsoa ystävänsä kanssa elokuvaa, syödä karkkia ja itkeä.

 ‘’Siinä on kaikki tasapainoisen ystävänpäivän ainekset’’, Nousiainen naurahtaa. 

Ystävänpäivän perinteenä on ollut se, että joka vuosi päivä tuntuu tulevan yllättäen ja niin, ettei suunnitelmia ole yleensä ehtinyt muodostua. Aikaisempina vuosina päivää on vietetty kuin mitä tahansa muutakin päivää tai töiden merkeissä. 

‘’Ystävänpäivä korostaa enemmän ystävyyttä. Jenkeissä ja Venäjällä päivä on kovin kaupallinen, ja ehkä siitä johtuen siitä on tullut aikalailla rakastavaistenkin päivä. Ystävänpäivä pistää ajattelemaan ihmissuhteitaan niin platonisten kuin romanttistenkin suhteiden osalta‘’, Nousiainen toteaa ja kertoo, kuinka ystävänpäivä saa hänet muistelemaan miten onnekas on ihanan lähipiirinsä ansiosta. 

Riikka Saastamoinen kuvailee hyvää ystävää luotettavaksi, hauskaksi ja sellaiseksi, jonka kanssa kemiat kohtaa. Tärkeää on, että suhde perustuu molemminpuolisuuteen. Hyvän ystävän kanssa pystyy juttelemaan kaikesta. (Kuva: Riikka Saastamoinen)

Tikkurilalainen Riikka Saastamoinen on viettänyt aiemmin ystävänpäivät ystäviensä kanssa esimerkiksi tapahtumien tai ravintolaillallisen merkeissä. Tänä vuonna hän viettää ystävänpäivää ystävien lisäksi myös poikaystävänsä kanssa.

 ‘’Vietämme poikaystäväni kanssa ensimmäistä yhteistä ystävänpäiväämme jo perjantaina, jolloin meillä on huonevaraus Original Sokos Hotel Triplasta. Käymme varmaan myös ravintolassa syömässä. Hemmottelua täällä nyt kun ei esimerkiksi voi lähteä ulkomaille. Lauantaina näen ystäviä, jotta voin viettää ystävänpäivää hiedänkin kanssaan’’, Saastamoinen kertoo. 

Saastamoiselle ystävänpäivä merkitsee rakkaita ihmisiä. ‘’Ulkomailla ystävänpäivä on enemmän rakkausjuhla, mutta täällä se kuitenkin korostaa enemmän ystävyyttä. Minulle se on myös ystävien juhla’’, Saastamoinen kertoo, mitä ystävänpäivä hänelle symboloi. 

Tästä vielä viimeiset ystävänpäivän muistamis- ja menovinkit talteen:

LIITTYVÄT ARTIKKELITLISÄÄ TEKIJÄLTÄ