Toiset eivät pidä äänikirjoista. Toiset taas kuuntelevat pelkästään niitä. Toimittaja ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmen mielestä kirjallisuutta voi kuluttaa juuri siinä muodossa, mikä itselle sopii parhaiten.

Kuva: Pietari Purovaara
Artikkelikuva: Pikist.com

Yhä useammalta löytyy jokin suosituista äänikirjapalveluista. Arjen keskusteluissa äänikirjojen kuluttamiseen viitataan usein lukemisena. Kilpailevatko äänikirjapalvelut kirjastojen kanssa ja äänikirjat painettujen teosten? Toimittaja ja Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi lukee painettuja kirjoja sekä kuuntelee äänikirjoja. Hänen mielestään molemmille on tilaa. 

“Äänikirjat ovat tulleet osaksi suomalaista kirjallisuutta, minkä takia painettujen teosten ja äänikirjojen vertailu on vanhakantaista. Äänikirjojen kuunteleminen on yhtälailla lukemista ja kirjallisuuden harrastamista,” hän perustelee.

Sekä luettavat kirjat että äänikirjat kehittävät niin keskittymiskykyä kuin sanavarastoa. Äänikirjoja kuunnellessa keskittyminen kuitenkin helposti herpaantuu, sillä niitä kulutetaan usein jonkin toisen aktiviteetin rinnalla. Myös äänikirjoja voi oppia kuuntelemaan. Se on taito samalla tavalla kuin lukeminenkin. 

“Usein ajatellaan, että jos vain osaa kuunnella, osaa kuunnella äänikirjoja. Se ei ole ihan niin yksinkertaista. Pitää treenata, että siinä tulee paremmaksi,” Salmi kertoo. 

Miksi ihmiset valitsevat äänikirjat?

Salmen mielestä syitä äänikirjojen suosiolle on monia. Yksi niistä on nykypäivän tavat.

“Äänikirjojen suosioon on ylipäätään vaikuttanut se, että ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan tai kuuntelemaan ääntä,” hän sanoo.

Iso osa musiikin kuuntelusta tapahtuu kännykän ja kuulokkeiden kautta, jolloin ääni on helppo yhdistää osaksi arjen eri askareita. Musiikin rinnalle kaivataan myös puheohjelmia. Radion ja podcastien lisäksi tähän lokeroon mahtuvat myös äänikirjat. 

“Podcastien ja äänikirjojen läpimurtoa on Suomessa odoteltu jo aika kauan, mutta nyt se on tapahtunut. Me tiedämme tältä vuodelta, että joidenkin kustantamojen kaunokirjallisuuden myynnistä kolmas osa tulee jo äänikirjoista. Ei siis puhuta mistään pienestä sivubisneksestä, vaan kyseessä on hyvin merkittävä osa kirjallisuutta,” kertoo Salmi.

Äänikirjojen kasvanut suosio näkyy myös yrityskaupoissa. Esimerkiksi suoratoistopalvelu Storytel osti viime vuonna Gummeruksen, joka on yksi suurimmista suomalaisista kustantamoista. 

Hyvän äänikirjan ainesosat

“Hyvä äänikirja ei ole pelkkä painettu kirja luettuna ääneen. Hyvässä äänikirjassa on mietitty, miten teksti saadaan toimimaan äänenä”, sanoo Ronja Salmi.

Hänen mukaansa jotkut kirjat sopivat äänikirjoiksi paremmin kuin toiset. Kronologisesti etenevä jännitysromaani toimii hyvin kuunneltavassa muodossa. Esimerkiksi kokeellinen kaunokirjallisuus tai runous voivat taas olla hankalia ottaa vastaan äänenä.

Myös äänikirjan lukijalla on merkittävä rooli kuuntelukokemuksen luomisessa.

“Tiedän, että ihmisillä on suosikkilukijoita. He saattavat valita kirjan sen perusteella, kuka sen lukee. Toiset tykkäävät eläytyvästä lukijasta, jotkut taas haluavat hyvin vähäeleistä lukemista,” Salmi kertoo. 

Päätöksen hyvästä lukijasta, kuten myös hyvästä äänikirjasta, tekee lopulta kuuntelija. Sama pätee myös kirjojen lukemiseen. Jokaisella ihmisellä on oma yksilöllinen makunsa, milloin kirjallisuudelta odotetaan eri asioita. 

Kuuntele lisää tulevista Helsingin kirjamessuista sekä lukemisesta osana digitaalista arkea.