Ville-Pekka Liimataisen jalkapallouran alku ei ollut tavanomainen. Hän aloitti jalkapallon pelaamisen vasta 14-vuotiaana ja jo 16-vuotiaana hän pelasi miesten sarjaa. Vuonna 2006 seuran alkuperäisen joukkueenjohtajan lopetettua Liimatainen värvättiin jatkamaan tehtävässä. Parin seuraavan vuoden aikana myös huoltohommat tulivat Ville-Pekalle tutuiksi. Nyt, kahdenkymmenen seurassa vietetyn vuoden jälkeen, mies puhuu työstään kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Nykyään Ville-Pekka toimii Malmin Palloseuran miesten edustusjoukkueen Atletico Malmin joukkueenjohtajana sekä huoltopäällikkönä.
- Itselläni ei ollut varsinaista koulutusta, kun aloitin hommat huoltajana. Vaivannäkö ja innokkuus riittivät aika hyvin, ja tehdessä oppii hyvin. Nykyään se on enemmänkin jo rutiinia.
Harjoitusten aikaan Ville-Pekan tehtävät keskittyvät joukkueen avustamiseen.
- Treeneissä toimin valmennuksen apuna, keräilen palloja tai otan aikaa. Loukkaantumistilanteissa menen antamaan ensiapua, mutta yleensä ne ovat lähinnä kolhuja tai venähdyksiä, sellaisia pienempiä loukkaantumisia. Ensiapukoulutus ei ole huoltajalle välttämätöntä, mutta kyllähän siitä apua on. Huoltaminen on niin sanotusti sitä likaista duunia, jotta pelaajat voivat keskittyä pelaamiseen ja valmentajat valmentamiseen.
On ensiarvoisen tärkeää, että huolto niin sanotusti pelaa joukkueessa.
- On tärkeää, että on joku heti hoitamassa, jos tulee haaveri tai muuta. Joukkue on kusessa, jos en ole paikalla työn takia. Tavaramäärän roudaaminen, sen pilkkominen osiin jätkille ei ole helppoa, jos ei tiedä, mitä tekee. Sitten, kun joku unohtaakin jotain, sitten niitä ei ole treeneissä välttämättä. Siinä on hyvät ja huonot puolensa, että se homma on keskitetty yhdelle henkilölle. Kun yksi on vastuussa, hän tietää aina, että mikä on homman nimi ja mikä on tilanne.
Onko huoltajan ja pelaajan välinen luottamussuhde sitten tärkeä asia?
- Onhan se, siinä ollaan kuitenkin koko ajan tekemisissä. Täytyy tietää pelaajien luonteet ja miten niitä käsittelee loukkaantumisen sattuessa tai ylipäätänsä muissa tilanteissa, jossa pelaaja tarvitsee jotain. Hyvä ilmapiiri tekee kaikesta helpompaa.
- Teen itse vuorotyötä, joten tekee välillä vähän tiukkaa. Kunhan vain jaksaa itse venyä niin kyllä sen hoitaa.
- Vaikeita tilanteita ovat myös sellaiset todella pahat loukkaantumiset, mitä välillä sattuu. Siinä pitää vaan pitää auttaessa oma pää kylmänä, vaikka näkee että kaverille kävi pahasti.
Palkitsevinta Ville-Pekan mielestä on se että hommat toimii niin kuin pitääkin.
- Mielestäni se että kenenkään ei tarvitse ajatella muuta kuin sitä omaa ruutua. Vedän itse sen kaiken ylimääräisen siinä. Homma toimii, kaikki on tyytyväisiä, niin kyllä siinä voi itsekin olla aika tyytyväinen.
