Kellot siirrettiin jälleen takaisin talviaikaan eli normaaliaikaan. Tämän seurauksena monen unirytmi meni uusiksi, mukaan lukien minun. Normaaliaikaan siirtyminen on helpompaa kuin kesäaikaan, sillä ylimääräinen lisätunti yöunissa siirtymäyönä tekee hyvää. Toisaalta tämä ylimääräinen tunti voi laittaa koko uni- ja päivärytmin sekaisin.
Olen huomannut, että kehoni toimii vielä kesäajassa. Esimerkiksi olen tottunut syömään päivällistä viiden aikaan iltapäivällä, mutta talviaikaan siirtymisen jälkeen mahani on ihmetellyt jo neljältä, missä ruoka viipyy. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että en ole vielä sisäistänyt talviaikaa. Siirtymästä on ollut myös hyötyä, sillä olen huomannut, että aikaiset aamuherätykset ovat olleet helpompia. Kun aamuisin tulee aiemmin valoisaa, on myös helpompi herätä. Iltojen pimeys puolestaan on auttanut saamaan unen päästä kiinni nopeammin.
Kellojen siirtelyn lopettaminen otettiin puheeksi Euroopan komissiossa jo vuonna 2018, jolloin ehdotettiin, että jokainen jäsenmaa saisi itse päättää kumpaan aikaan jäisi pysyvästi. Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2019, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021, mutta lopullista päätöstä ei ole vieläkään saatu aikaan, uutisoi Liikenne- Ja Viestintäministeriö. Kun kellojen siirtelyn lopettamisen lakiesitys hyväksyttiin käsittelyyn EU:ssa, olin aluksi innoissani. Into kuitenkin muuttui nopeasti skeptisyydeksi asiaa kohtaan, sillä esitys oli liian hyvä ollakseen totta. Toisaalta aikaansaamattomuuteen tällä hetkellä vaikuttaa todennäköisesti päivittäiseksi riesaksi noussut virus, jonka nimeä on toisteltu enemmän kuin tarpeeksi.
Kesä- vai talviaika?
Jos kellojen siirtämisestä pääsee joskus eroon, kansan tulee päättää, kumpaan aikaan jäädään. Tästä on jankattu vähintään yhtä kauan kuin lakiesitys on ollut voimassa. “Suomella ei ole vielä pysyvää kantaa asiaan, mutta Suomi välttää aikavyöhykkeiden pirstaloitumista”, kertoo Liikenne- Ja Viestintäministeriö.
Kumpi aika sitten olisi Suomen kannalta parempi? Kesäaika on käytössä noin 7 kk vuodessa, kun taas talviaika vain 5 kk. Toisaalta talviaika on normaaliaika eli samassa ajassa auringon kanssa. Talviaika on toimivampi aika pysyväksi ajaksi, sillä se ei pahemmin muuttaisi päivien valoisuutta muutoin paitsi syksyllä, jolloin pimeät illat tulisivat jo aiemmin. Jos kesäaika olisi pysyvä aika, loppusyksyn ja talven aamuista tulisi entistä pimeämpiä. Pahimmillaan tämä voisi tarkoittaa, että aurinko nousisi etenkin joulun alla vasta noin puolen yhdentoista aikoihin aamupäivällä ja laskisi neljän jälkeen iltapäivällä. Itse olen talviajan kannalla, koska auringon mukaan eläminen on luonnollisempaa ja se myös rytmittää elämää.
Kellojen siirtelystä tuskin päästään eroon vielä lähivuosina, mutta ehkä kymmenen vuoden päästä jotain saadaan aikaan. On myös mahdollista, että aiheeseen kyllästytään ja vanhan systeemin annetaan olla, sillä keskustelu herättää paljon erimielisyyksiä siitä, mihin aikaan tulisi jäädä.
Lähteet:
https://www.lvm.fi/-/kellot-talviaikaan-ensi-sunnuntaina-31-lokakuuta-1556469 (luettu 4.11.21)
https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/kalenteri-vuodelle-2021.html (luettu 4.11.21)
