Anita Novitsky on jo pitkän aikaa seurannut Suomen väestön muutoksia (KUVA: Sakari Surenkin)

“Päihdeongelmat ja rikollisjengit ovat konkreettinen riski yksinäisille nuorille. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin. Jos tarve ei muuten täyty, huonokin seura kelpaa. Pitää kuitenkin muistaa, että enemmistö kestää paineet ja pärjää hyvin”, asiantuntija Anita Novitsky sanoo.

Anita Novitsky tunnetaan Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntijana ja sosionomina. Alun perin hän lähti varhaiskasvatusalalle, mutta vuosituhannen vaihteessa hän vaihtoi Väestöliittoon.

 Väestöliiton tiloihin saavuttuani sisätiloissa ei kuulu ääntäkään. Aulassa ei näy muuta kuin seinään ripustettu epämääräiseltä näyttävä teos ja hissi, joka laskeutuu ylimmästä kerroksesta. 

 Hissi pysähtyy, ja Novitsky astuu ulos tervehtimään minua. Hän johtaa minut hissillä ylös toimistoon, jonka läpi kävellessämme en näe juuri ketään, vaikka työn ääniä ja näppäimistön naputusta kuuluu sieltä sun täältä. 

 Novitskyn työhuone on vaatimaton: kaksi pöytää ja tietokonetta, kaksi nojatuolia, iso, minulle tuntematon kasvi ja tuuhea karvamatto.

 Ennen kuin ehdin riisua takin, Novitsky istuu jo valmiina aloittamaan. Tietoa maahanmuuttajista, turvapaikanhakijoista ja pakolaisista tulee heti. 

 

 Turvapaikanhakijoiden määrä on muuttunut vuosikymmenien saatossa

2000-luvulla Suomen vuosittainen turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut kolmen- ja neljäntuhannen välillä. Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 000.

 Tämä räjähdysmäinen kasvu nosti suomalaisten tunteet pintaan. Monet halusivat kotouttaa turvapaikanhakijat Suomeen, mutta toiset vastustivat heidän vastaanottamistaan. 

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten matkanteko ja oleskeluluvan saaminen jäivät monelta varjoon.

 ”Harvemmin esimerkiksi pakolaiset saapuvat suoraan Suomeen. Suomi on allekirjoittanut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n laatiman kansainvälisen sopimuksen, jonka mukaan Suomeen tulee vuodessa tietty määrä kiintiöpakolaisia. UNHCR ehdottaa, että Suomi voisi ottaa vaikka Malawin pakolaisleiriltä tietyn määrän kiintiöpakolaisia. Turvapaikanhakijat taas tulevat Suomen rajalle ilman pakolaisen asemaa ja anovat turvapaikkaa, joka on kaikkien ihmisten kansainvälinen oikeus”, Novitsky kertoo. 

 

Suomeen muuttaa ihmisiä ympäri maailmaa ja monesta eri syystä

 

Maat, joista pakolaiset lähtevät, vaihtelevat kriisitilanteiden mukaan. Novitskyn kertoo, että 1970-luvulla Suomeen rantautuivat ensimmäiset kiintiöpakolaiset Vietnamista ja Chilestä. 

 ”1980-luvun loppupuolella Suomeen tuli yllättävä määrä Moskovan kautta Somalian sisällissotaa paenneita. He muodostivat ensimmäinen selvästi näkyvän muutoksen Suomen väestöön. Fyysisesti tummia ihmisiä, jotka eivät saapuneet suorien pakolaiskanavien kautta, vaan turvapaikanhakijoina rajoille. Turvapaikanhakijoita oli ennen tullut vain yksittäisinä henkilöinä. Silloin heitä tuli paljon enemmän.”

 Tällä hetkellä iso osa turvapaikanhakijoista tulee Lähi-idän ja Afrikan maista. Maahanmuuttovirastolla on oma ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

 “Sen avulla esimerkiksi Välimeren alueella ihmiskaupan uhrit voivat saada apua. Jos uhri pääsee pakenemaan vainoajiaan ja hakee apua viranomaisilta, hänelle yleensä myönnetään lupa anoa turvapaikkaa Suomesta.” 

 Pienen hengähdys- ja miettimistauon jälkeen Novitsky jatkaa:

 “Maahanmuuttajat ovat eri asia. Heitä tulee monesta eri elämäntilanteesta. Esimerkiksi riittävillä todisteilla aikaisemmasta kansalaisuudesta ja ammatista voi päästä entisen tyyppiseen elämäntilanteeseen. On hyvä tietää ero maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten välillä.”

Turvapaikanhakijoiden matka on riskialtis, eikä vaarat lopu, kun Suomeen saavutaan

”Turvapaikanhakijoiden tilanne on monimutkaisempi. Monet heistä ovat joutuneet jättämään paljon taakseen ja joutuvat aloittamaan uuden elämän tuntemattomassa maassa. Sellaisiakin tapauksia tulee vastaan, että lapsi erotetaan perheestään. Tällöin pitää selvittää, missä lapsi on. Sen jälkeen vanhempi voi yhdistää perheensä lähetystön kautta.  Hyvissä tapauksissa vanhempi täyttää tarvittavat kriteerit ja pystyy elättämään lapsensa. Prosessi on vaativa, pitkä ja monella tapaa haastava muun muassa tulorajojen osalta.”

 

Novitskyn katse kääntyy alaviistoon.

 “Jos kriteerit eivät täyty, perhettä ei yhdistetä,” hän jatkaa. 

 

Avun tarjoaminen ja saaminen eivät ole mustavalkoisia asioita (KUVA: Sakari Surenkin)

“Tämä ei aina ole yksinkertaista. Pystyykö perheenjäsenyyden todistamaan? Onko perheenjäsenillä passeja? Pystyvätkö he matkustamaan esimerkiksi Turkista Intiaan? On olemassa kasapäin ongelmia, joita moni suomalainen ei tiedä.”

 Novitskyn ilme vakavoituu. Hänelle tuli selvästi uusi aihe mieleen.

 “Esimerkiksi ihmissalakuljetukseen liittyy suuri ihmiskaupan uhriksi joutumisen riski, varsinkin nuoremmilla naisilla. Siksi perheet lähettävät mieluummin parhaimmassa fyysisessä kunnossa olevan nuorehkon ihmisen, joka kestää matkan ja riskit. Isät ja äidit yleensä jäävät pitämään huolta muusta perheestään. Yleensä vanhin poika lähtee matkaan. Voi mennä monta vuotta, kunnes tälle henkilölle myönnetään turvapaikka ja kunnes perhe pääsee yhteen. Pahimmassa tapauksessa tulija jää yksin.”

“Yksin tai ilman perhettä tulleiden eristäytymisriski nousee, varsinkin perhekoteihin joutuneissa nuorissa lapsissa. Vaikka alaikäiset sijoitetaan perheryhmäkoteihin, se ei korvaa perhettä. 18 vuotta täyttäneet eivät kuulu lastensuojelun piiriin. Heitä pidetään aikuisina, mutta heille ei jää ketään,” Novitsky sanoo turhautuneena.

 “Päihdeongelmat ja rikollisjengit ovat konkreettinen riski yksinäisille nuorille. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin. Jos tarve ei muuten täyty, voi päätyä huonoon seuraan.”

 “Pitää kuitenkin muistaa, että enemmistö kestää paineet ja pärjää hyvin”, Novitsky sanoo keventääkseen tunnelmaa.

 “Riskit voivat kuitenkin aina realisoitua. Kun nämä faktat ymmärtää paremmin, toimettomuus syö sielua. Moni suomalainen ei tiedä, ja uskon maahanmuuttovastaisuuden kumpuavan juuri tietämättömyydestä. Suomessa on aina ollut monikulttuurisuutta, miksi ei jatkossakin”, Novitsky kysyy.