Käytävillä raikuu nauru ja lasten keskustelu. Henkilökunnan huoneessa hymyilevän vastaanoton antaa samantien koulun rehtori. “Kylläpä on kiva, että tulit käymään täällä”.

Siuntion peruskoulutuksen saralla on ollut hankaluuksia, koska kunnan kaikista kolmesta koulusta on löydetty sisäilmaongelma. Tilanne on vaatinut sopeutumista ja tällä hetkellä molemmat suomenkieliset koulut yhdistyivät ja toimivat samoissa tiloissa parakkikoulussa.

Siuntion suomenkielinen peruskoulu toimii parakeissa, ennen uuden koulun valmistumista.

Siuntion suomenkielisen peruskoulun rehtori Pauliina Smolander on joutunut uuden

Rehtori Pauliina Smolander uskoo koulun tulevaisuuteen ja yhdessätekemiseen.

haasteen eteen.

Smolander on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja tehnyt monta vuotta töitä kotitalouden opettajana. Vähitellen rupesi tuntumaan, että eteen pitäisi saada uudenlaisia haasteita. Edellisessä virassa, eteen saapui ehdotus apulaisrehtorina toimimisesta. Siuntion avautui rehtorin virka ja 8 vuoden apulaisrehtorina toimimisen jälkeen oli uusi suunta omassa kotikunnassa.

“Jossain kohtaa vaan leipäännyn asioihin ja sitten haluan kehittyä uusissa asioissa. Minusta vuosi työssä ei ole mikään aika nähdä mitä se työ oikeasti on. Siinä pitää pystyä näkemään onko tämä se asia mitä haluan tehdä,” Smolander kertoo.

 

“Haasteista tehdään mahdollisuuksia”

Koulujen toimiessa parakeissa moni asia vaatii uudelleen suunnittelua ja uusia toimintatapoja. Smolander kertoo, että varsinkin kun kaksi koulua ollaan nyt yhdistetty niin on tärkeää antaa lasten muistella. Tärkeää on kuitenkin uskoa yhteiseen tulevaan. Koululle on mahdollistettu resursseja joilla hankkia tukea. Opettajille on työnohjausta, joka mahdollistaa kaikille yhdenvertaisen tuen.

“On tärkeää, että opettajilla on mahdollisuus puhua asioista ja jos he kokevat etteivät halua tai uskalla puhua minulle siitä, niin heille tarjotaan mahdollisuus puhua työnohjauksessa. Jos he vaikka kokevat jonkin asian syövän työilmapiiriä, niin he pystyvät purkamaan sen ammattilaiselle”.

Haasteitakin on ollut parakeissa toimimisessa. Koulun siirtäminen toisiin tiloihin on iso prosessi jolla on merkitys koulun toimintaan.

“Meidän tulee tehdä koululle uudet säännöt, uusi toimintakulttuuri, pitää etukäteen miettiä uudet turvajärjestelmät. Silti, vaikka etukäteen on ajateltu kaikenlaista, niin on vain fakta, että prosessin aikana tulee muutoksia. Jos huomataan, että jokin ei toimi tai jokin toimi paremmin aikaisemmin, niin kyllä sitten pitää miettiä uudestaan niiden toimintaa.”

Opettaja Anne-Mari Lehtosalo esittelee koulun nykyistä ruokalaa.

Koululla oli henkilöitä joilla ensimmäisinä hetkinä työnä oli ottaa selvää miten asiat toimivat. Kyseltiin niin oppilailta kuin opettajilta, “Toimiiko juuri tämä ruokavuoro?” “Vai olisiko tämä parempi?”. Näin on saatu koulun arkea toimivammaksi, suuren muutoksen keskellä. Koululla on melkein 600 henkilöä päivittäin ja seasta löytyy myös niitä, jotka kärsivät niin isoista kuin pienistäkin muutoksista.

“Tällaisissa muutos asioissa ei voida jaotella oikeaa tai väärä juuri ihmistyyppien takia. Jokainen on yhtä oikeassa asioista ja yhtä tärkeitä”.

Uutta ja edistyksellistä

Sisäilmaongelmien takia moni koulun oppilas ja opettaja oireili vanhassa koulussa. Smolanderin mukaan nyt uusissa parakeissa kukaan ei oireile. Parakki tiloissa on jouduttu kyseenalaistamaan vanhoja menetelmiä, jolla on saatu varmuutta, että uusiakin toimintatapoja voidaan hyödyntää. Ensimmäinen askel tulevasta on toteutunut ja tulevaisuuden maali on näköpiirissä.

“Kyllä meidän kunnassa pitää kiittää päättäjiä, jotka uskalsivat tehdä päätöksen nopeasti. Tällä me olemme saaneet puhtaat tilat ja tulevaisuus on jo vähän lähempänä. Monissa muissa kunnissa on myös samoja ongelmia, mutta siellä ei olla tehty samanlaisia päätöksiä,” rehtori kertoo.

Opetusta pyritään rakentamaan tiimityöskentelynä luokkien kesken.

Opettajat joutuvat sopeutumaan myös uuteen tilanteeseen. Nykyinen toiminta on paljolti jo sitä toimintakulttuuria jota Smolander toivoo löytyvän sitten uudesta koulusta. Koulussa toimitaan tiimeissä, jolla saadaan opettajat ja oppilaat toimimaan. Opettajat ovat ottaneet tiimeissä toimimisen hyvin, ainoana ongelmana on ollut yhteisten tilojen puuttuminen, joka hankaloittaa isoissa ryhmissä toimimista.

Lasten kohdalla on löytynyt paljon joustavuutta. Monet sopeutuvat uuteen opetustapaan ja omaksuvat uusia asioita nopeammin.

“Kun oppilaille perustelee asioita ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon, niin he kääntävät se todella joustavasti uudeksi toimintatavaksi.Tämä vaatii myös vanhemmilta sopeutumista ja uusien asioiden oppimista.”

Edelläkävijä

Nyt kun koulu on saatu toimimaan, niin se on esimerkkinä monille muille kunnille, joilla on samanlainen askel edessä. Smolander kehottaa kuntia panostamaan kouluissa vierailemiseen, jolla pääsee näkemään miten asioita on saatu toimimaan. Naapurikunnasta on käyty jo tutustumassa Siuntion parakkeihin.

“Täälläkin meillä on kolmea erilaista parakkia, joten oikeasti pääsee tutustumaan erilaisiin ratkaisuihin. Myös avoimesti asioista puhuminen edistää asioita,” Pauliina kertoo.

Oppilaat piristävät parakkeja itse tekemillään piirustuksilla ja kuvilla.

Yksi koulua helpottanut toimija on HSL eli Helsingin seudun liikenne, joka yltää nykyään Siuntioon asti. Tämä on helpottanut ja lisännyt koulun mahdollisuuksia retkeilyyn, kun Kirkkonummelle pääsee helpommin julkisella liikenteellä ja sen hinta on erittäin pieni koululle. Tämä yhdistää kuntaa myös enemmän Pääkaupunkiseutuun.

“Kyllä tämä on mahdollistanut oppilaille laajemmat harrastusmahdollisuudet ja koulun retkitoiminta on yksinkertaisempaa. Enään ei välttämättä tarvitse varata tilausbusseja, kun halutaan lähteä johonkin,” Smolander hymyilee.

Siuntion koulujen suunta huonosta tilanteesta on kääntynyt nousuun. Vielä pitää miettiä erilaisia toimintatapoja ja koittaa toimia sillä mitä resursseilla on mahdollista saada, mutta tulevaisuudessa on toivoa aivan uudesta koulusta.

Teksti ja kuvat:

Saana Hintikka