Urheilu tuo usein eri maiden kiperiä asioita esille. Kiinan Pekingissä pidettiin juuri olympialaiset ja ihmisten huulille nousi vain hieman Kiinassa tapahtuva ihmisoikeuksien sorto uiguureja kohtaan. Urheilijat kuitenkin lähtivät olympialaisiin kisaamaan ja hakemaan tärkeistä kisoista menestystä, vaikka tietoa maan tapahtumista varmasti oli. Monet Kiinan kyseisiä toimia paheksuvat, mutta konkreettisia tekoja ei synny, kun maan sisäiset tapahtumat eivät juuri urheilijoita kosketa.
Nyt otsikoissa on ollut Ukrainan ja Venäjän välinen sota ja kannanottoja urheilijoiden ja urheiluliittojen toimesta on nähty runsaasti. Jalkapallossa venäläiset seurat on hyllytetty Euroopan sisäisistä peleistä ja esimerkiksi venäläisiä hiihtäjiä on kielletty osallistumasta kisoihin, vaikka itse venäläiset urheilijat eivät kyseiseen sotaan voi juurikaan vaikuttaa. Sota ja maan sisäiset ihmisoikeusrikkomukset ovat eri asioita, mutta mielestäni tämä on hieman ristiriitaista ja kaksinaismoralismia. Urheilijat ottavat heti kantaa vakaviin asioihin, kun ne jollain tapaa edes koskettavat heitä itseään. Suurelle kansalle näkyvä tuen osoitus Ukrainaa kohtaan tuo myös hyvää mainetta katsojien silmissä.
Kaikki jalkapalloa seuraavat ihmiset ovat myös varmasti tietoisia, mitä Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen taustoissa on tapahtunut. Tuhansia ihmisiä on kuollut stadionien rakennustöissä, mutta vain harva on tähän ottanut kantaa. Syitä sille, että Qatarissa työskenteleville ihmisille ei ole annettu samanlaista julkista tukea voi olla monia, mutta en voi olla ajattelematta, että yksi syy olisi se, että miten tärkeät MM-kisat ovat jalkapalloilijoille. Vastikään pelaajauransa lopettanut Suomen maajoukkuepelaaja Tim Sparv kirjoitti tekstin, jossa hän toi voimakkaasti esille sitä, että Qatarissa tapahtuvista asioista tulisi puhua todella paljon enemmän. Kuitenkaan samankaltaisia kannanottoja ei ole kovin montaa näkynyt.
En vähättele Ukrainan tapahtumia tai urheilijoiden tukea Ukrainaa kohtaan. Päinvastoin, se on todella hienoa ja tuo kylmiä väreitä iholle, mutta haluaisin samoja tekoja myös silloin, kun kuolemat ja ihmisoikeusrikkomukset eivät ole yhtä lähellä. Kaikkien kiinalaisten uiguurien ja Qatarin työmailla kuolleiden nepalilaisten, intialaisten ja muiden maiden kansalaisten ihmishengen arvo on ihan yhtä suuri kuin ukrainalaisten.
Tavallisena kansalaisena on toki helppo vaatia urheilijoilta kovempia otteita Kiinaa ja Qataria kohtaan, kun on vaikea ymmärtää olympialaisten ja muiden tärkeiden kisojen merkitystä urheilijoille. Monen vuoden uurastus ja harjoittelu varmasti helpottaa katsomaan maiden sisäisiä tapahtumia läpi sormien.
Lisää Tim Sparvin kaltaisia ääniä kuitenkin tarvitaan. Urheilijat ovat esikuvia ja nykypäivän suuria julkisia kannattamisen kohteita. Urheilijoiden ääni kantaa eteenpäin ja heillä olisi vipuvartta saada suurikin yleisö keskustelemaan aiheesta ja saada ihmisiä miettimään, aikovatko he tukea vai boikotoida näitä maiden toimia. Urheilijoilla on valtava ääni, jolla pystytään vaikuttamaan ja tekemään muutoksia.
Severi Hopsu, Kaupunki kanava
