Osa kissanomistajista uskoo lemmikkinsä tarvitsevan vapautta, mutta vapauden mukanaan tuomia riskejä ei surullisen usein oteta huomioon.
Monelle lemmikki on perheenjäsen, jota rakastetaan kuin omaa lasta. Oli kyseessä sitten koira, hevonen, marsu tai käärme, on omistajan taattava lemmikilleen turvallinen elinympäristö. Ulkokissoille turvallisen ympäristön takaaminen on hankalampaa kuin sisäkissoille, ja varsinkin talven lähestyessä alkaa huoli vapaana juoksentelevien kissojen hyvinvoinnista kasvaa.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn tiedottaja Erja Veivon mukaan kissa ei yksinkertaisesti pärjää Suomen luonnossa.
“Kissa voi menehtyä pakkasella kylmään, ravinnonpuutteeseen tai paleltua pahoin.”
Ravinnonpuute on yksi uhka ulkokissalle. Vuonna 2012 julkaistussa John W.S. Bradhawn kirjassa The Behaviour of The Domestic Cat esiintyvä tutkimus paljastaa, että kissa tekee saalistusyrityksen noin 60 kertaa päivässä, mutta vain kymmenen yritystä johtaa saaliiseen, yleensä hiireen tai pikkulintuun. Kissa siis tuhlaa päivässä enemmän energiaa kuin mitä se ravinnostaan saa.
Veivon mukaan hypotermia on valitettava kohtalo monelle kissalle, mutta sitä yleisempiä ovat pakkasenpuremat eli paleltumat, jotka ovat kehon selviytymiskeino äärimmäisissä olosuhteissa. Veivon mukaan Hesylle tulee joka vuosi kissoja, joilla on vakavia paleltumia hännissä ja korvalehdissä.
“Kun eläin on kylmissään ja sen verenkierto muuttuu, niin veri alkaa virrata elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, maksaan ja munuaisiin. Samalla ääreisverenkierto heikkenee, ja verenkierto korviin, häntään ja tassuihin pysähtyy. Tämä voi aiheuttaa kuolioita, eli esimerkiksi kissan korvan kärjet voivat irrota.”
Vetoomuksen kautta kohti voittoa
Hesylle tulee kissoja ympäri vuoden, mutta talvisin on hiljaisempaa ruuhkahuipun ollessa kesällä ja syksyllä. Veivo olettaa, että talvinen hiljaisuus johtuu ihmisten empatiasta.
“Kesän ja syksyn ruuhkahuiput johtuvat varmaan siitä, että ihmiset ovat auliimpia viemään eläimiä syksyllä löytöeläinpaikkoihin talven alta pois.”
Hesy on aktiivisesti mukana Kissakriisi-vetoomuksessa, jossa vaaditaan lakimuutoksia, joilla voidaan puuttua kissojen hallitsemattomaan lisääntymiseen ja populaatioiden muodostumiseen. Tällä hetkellä Suomessa laki sallii kissan vapaan ulkoilun muutamin poikkeuksin. Kissaa ei saa päästää esimerkiksi kuntopolulle, yleiselle uimarannalle tai lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle. Lainsäädännön mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja eläimellä tulee olla riittävä suoja liiallista kylmyyttä vastaan.
Kissakriisi on Suomen eläinsuojelun, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen ja Rekku Rescuen vetoomus, jossa vaaditaan, että kaikki vapaana liikkuvat kissat leikkautettaisiin.
“Kissojen leikkautus on tärkeää, koska leikkaamattomina ulkona liikkuvat kissat voivat alkaa lisääntyä holtittomasti keskenään sillä seurauksella, että alueelle syntyy kymmen- jopa satapäisiä kissapopulaatioita, joista kukaan ei huolehdi,” Veivo kertoo.
“Osa näistä kissoista kuolee ulkona, ja osa kärsii nälästä, sairauksista ja sisäsiittoisuudesta johtuvista kehityshäiriöistä.”
Miksi kissojen sitten annetaan ulkoilla vapaana? Veivon mukaan taustalla voi olla niin tottumus kuin uskomuksetkin.
“Osa omistajista uskoo, että kissa selviää ulkona ja saattaa ruokkiakin kissaa ulos, kun taas osa uskoo, että kissan täytyy päästä ulkoilemaan vapaana. Osa ulkokissoista on myös navettakissoja, jotka tekevät töitä ja elävät osan ajastaan ulkona,” Veivo kertoo.
Uskomukset ovat Veivon mukaan haitallisia, sillä kissat ovat loppujen lopuksi suuressa vaarassa ulkona liikkuessaan. Etenkin liikenne, pienpedot ja ihmiset voivat aiheuttaa kissoille vaaraa. Veivo muistuttaakin, että kun näkee ulkona ilman omistajaa liikkuvan kissan, pitäisi se viedä löytöeläinten talteenottopaikkaan, jotta eläin saadaan turvaan ulkona odottavilta kohtaloilta.
Artikkelikuva: Pikist
