Naisjalkapalloilija Jasmin Hiltunen pelaa tulevalla kaudella Kauhavan Kanuunoissa.
Pohjoisesta Tampereelle viime keväänä muuttanut Hiltunen muisteli pelaajauran kultaisia vuosia, ja samalla odottaa innolla jo, mitä uusi joukkue ja kausi tuovat tullessaan.
21-vuotias Hiltunen aloitti pelaajauransa Kemin paikallisessa tyttöjoukkueessa Innon Mimmeissä jo neljävuotiaana. Naapurissa asuivat silloiset parhaat kaverit ja heidän innoittamana hän päätti lähteä kokeilemaan, miltä ne nappulakengät tuntuvat.
“Ensimmäiset vuodet treeneissä meni enimmäkseen perhosia jahdaten, mutta muutaman vuoden jälkeen palo kasvoi jalkapalloon. Eikä sitä ole vielä tähänkään päivään saakka pystynyt lopettamaan,” Hiltunen kertoo.
Innon Mimmeistä FC-88:n kautta vielä nykypäivänäkin toimivaan Merilapin Unitediin siirryttyään, Hiltusen treenimäärät kasvoivat ja arki koostuikin pitkälti jalkapallosta ja koulunkäynnistä.
“Joukkueen kanssa tuli treenattua 6-7 kertaa viikkoon ja siihen vielä kaikki omatoimiset treenit päälle. Pallollisia treenejä oli enimmäkseen, mutta välillä koko joukkueen voimin käytiin juoksulenkillä. Valmentaja ajoi autolla vieressä, kun hölkkäsimme ja aina, kun koutsi painoi tööttiä niin piti ottaa spurtti.” Hiltunen muistelee.
Merilappi Unitedin naisten edustusjoukkue pelasi vielä 2015 Suomen korkeinta sarjatasoa. Hän treenasi edustusjoukkueen mukana mutta peleihin asti Hiltusen luotto omiin pelikykyihin ei riittänyt. Vaikka valmennuksen mielestä hän oli täysin kyvykäs pelaamaan korkeimalla sarjatasolla.
“Pohjoismaiden pohjoisten alueiden hopeamitali, B-junioreiden SM-sarjassa neljäs, ykkösten karsinnat”, Hiltunen nöyrin sanoin luettelee meriittejä. Hänen vahvuuksiin kuuluuvat ykkösluokan pelisilmä, johtajuus ja pallokosketus. Hiltunen kertoo näiden olevan jopa Liiga-tasoa mutta kokonaisuus ratkaisee.
“ Jos olis enemmän ollut rohkeutta lähteä jo nuorempana edustuksen peleihin niin mistä sitä tietää, missä nykyään tulisi pelattua. Enemmän olisi ollut tarjolla, mitä otettiin. Realistisuus ehkä iski, että voiko tästä saada ammattia Suomessa”, Hiltunen kertoo. Ammattilaisuraa ei Hiltunen edellenkään pidä mahdottomana, mutta elämässä on tällä hetkellä paljon muutakin kuin silloin 15-vuotiaana. Alunperin töiden perässä Tampereelle muuttanut ja nykyisin poliisi ammattikorkeaan havitteleva Hiltunen toteaa.
“ Olin jo lähellä lopettaa Tampereelle muutettuani. Kauhavasta tuli puhelua ja pyydettiin pelaamaan niin en nähnyt syytä kieltäytyä, sillä onhan tämä laji ollut niin pitkään sydämessä”,
TP-47:ssä viimeinen kausi oli rikkonainen, kun asepalvelusta suoritettiin samalla. Sodankylästä Tornioon treeneihin ajeleminen ei innostanut Hiltusta. Kapteeni pääsääntöisesti myönsi kuitenkin kemiläiselle keskikentän dynamolle luvan osallistua peleihin. Tulevalla kaudella paidan väri ei ole vaihtunut, mutta logo rinnassa on. Hiltunen odottaa mielenkiinnolla jo kesän tulevia pelejä.
