Uiguureihin kohdistuvaa sortoa ja etnistä puhdistusta vastustavat järjestivät torstaina mielenosoituksen, jossa vaadittiin toimia uiguurien puolesta ja Kiinan toimien pysäyttämiseksi.

Torstaina ensimmäinen lokakuuta Helsingissä osoitettiin mieltä uiguurien puolesta. Mielenosoituskulkue lähti liikkeelle Senaatintorilta ja päättyi eduskuntatalon eteen. Eduskuntatalolla puheita oli pitämässä muun muassa kansanedustajia sekä aktivisteja. Mielenosoitus sujui rauhallisesti ja kulkueeseen otti osaa noin 250 henkeä.

Kiinan hallituksen sanotaan pitävän uiguureja keskitysleireillä, joissa he kohtaavat fyysistä ja psyykkistä kidutusta sekä väkivaltaa. Perheitä hajotetaan ja lapsia viedään “uudelleenkoulutettavaksi”, jotta he kieltäisivät uskontonsa. Hallinnon sanotaan määräävän uiguureja pakkotyöhön ja elinsiirtoihin. Uiguurinaisia pakotetaan abortteihin ja heille suoritetaan pakkosterilisaatioita.


Mielenosoituksen tarkoituksena oli vedota Suomen hallitusta ryhtymään tekoihin uiguurien puolesta. Teoiksi mainittiin esimerkiksi uiguurien kansanmurhan esille tuonti YK:n turvallisuusneuvostossa ja elinkaupan kriminalisoivan lakiehdotuksen hyväksyminen. 

Kansaedustajat Hussein al-Taee, Inka Hopsu ja Hanna Sarkkinen olivat puheissaan yhtä mieltä siitä, että Suomen on kriminalisoitava pakolaisvakoilu.

Yli 300 järjestöä ympäri maailman vaatii muutosta avoimessa kirjeessä

Yli kolmesataa kansalaisjärjestöä ympäri maailman vaatii avoimessa kirjeessä puuttumista Kiinan laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Kiina rikkoo ihmisoikeuksia Honkongissa, Tiibetissä ja Xinjiangissa, joka on tunnettu uiguurialue. Lisäksi Kiina on rajoittanut tietoa COVID-19- tilanteeseen liittyen sekä on puuttunut ihmisoikeusaktivistien, toimittajien, asianajajien ja maan hallitusta kritisoineiden toimintaan koko maassa.

Vetoomuksen allekirjoittajat huomauttavat, että Kiinan ihmisoikeusrikkomuksilla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Kiina on ottanut kohteekseen ihmisoikeusaktivisteja ulkomailta, rajoittaa akateemista vapautta, sensuroi internetiä ja syyllistyvät digitaaliseen vakoiluun, järjestöt kertovat.

Järjestöt pitävät Kiinan suhtautumista kritiikkiin on kuvailtu uhkaavana. Kiina ohittaa kritiikin sanoen sen olevan “Sopimattomia kommentteja” sekä “törkeää sekaantumista”.

Lue avoin kirje tästä: https://www.amnesty.org/download/Documents/ASA1730262020ENGLISH.pdf