Paluun Helsinkiin ja Roihuttariin tehnyt Oona Rantomaa on neljän vuoden poissaolon jälkeen kokeneempi pelaaja. Mynämäellä hän oli nostamassa joukkueen ykköspesiksestä Superiin, jossa hän pelasi viimeiset kaksi vuotta.
Rantomaa kertoo saaneensa pesiskärpäsen pureman, kun hänen äitinsä, entinen pelaaja, vei hänet kuusivuotiaana pesiskouluun. Loimaalla on pitkät perinteet pesäpallossa ja pienenä koko perhe kävi katsomassa miesten pääsarjan otteluita.
Pesiskoulusta Oona siirtyi F-tyttöihin ja pelasi Loimaalla 16-vuotiaaksi.
”Pesis oli aina sellainen laji, jota parhaimmat kaverini myös harrastivat,” hän kertoo peliuran alusta.
”Loimaalla on aina ollut hyviä harjoitusmahdollisuuksia ja paljon lajeja, mistä valita.”
Rainomaan urheilutausta on moninainen. Hän kertoo harrastaneensa ja kokeilleensa pienenä paljon muitakin lajeja: jalkapallo, lentopallo, uinti. Hän pelasi ringetteä ja jääkiekkoa vielä 16-vuotiaaksi, mutta harjoitusmäärien kasvaessa sekä lukiossa opiskellessa piti tehdä valintoja. Pesäpallossa Oona näki mahdollisuuden pärjätä ja lajivalinta oli myös helppo senkin takia, että pesiksessä hänellä on paljon kavereita. Lisäksi hän mainitsee, että pitää pesäpallosta sen monipuolisuuden takia.
Roihuttarien tämän kauden joukkueeseen Rantomaan tulo merkitsee polttolinjalle selvää vahvistusta, koska hän on räpylä kädessä varma pesävahti, jolla pallo ei polttele, vaan hän saa vaikeatkin heitot varmasti kiinni.
Lisäksi haastattelussa Oona kertoo, että hänen vahvuutensa sisäpelissä on kova lyönti. Hän kokee myös olevansa kannustaja ja hengenluoja joukkueessa.
Epämieluisasta harjoituksesta Rainomaa sanoo:
”Olen vasta nyt aikuisiällä harjoitellut syöksyä ja se on osoittautunut haastavaksi.”
”Sanoisin junnuille, että harjoitelkaa sitä jo nuorena, niin se on helpompaa!”
Kun keskustelumme kääntyi syvällisemmin harjoitteluun, Oona kehottaa kaikkia juniori-iässä olevia treenaamaan paljon ja pelaamaan erilaisia pihapelejä. Niissä kehittyy pelikäsitys ihan eri tavalla. Lisäksi hän suosittelee pienenä harrastamaan paljon eri lajeja, koska siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.
Nyt aikuisiällä Rantomaa haluaa antaa kaikille neuvon:
”Kuuntele omaa kroppaa ja panosta myös lepoon sekä palauttaviin treeneihin”.
Oona Rantomaa pelaa ja harjoittelee pesäpalloa tavoitteellisesti. Naisten Superpesis ei ole ammattiurheilua, mutta se on huippukilpaurheilua. Oonan haave pesäpallossa on vielä joskus voittaa Suomen mestaruus.
Vapaa-ajallaan Rantomaa lukee Agatha Christien dekkareita. Mutta viimeiseksi hän on lukenut Melina Niemen Menestyksen portaat –kirjan.
Haastattelun lopulla Oona Rainomaa muisteli parhaita pesismuistoja. Nuorempana pesisleirit ovat niitä ja pari vuotta sitten Mynämäen kanssa tehty etelän leiri Espanjaan. Ja ehdottomasti nousu Superpesikseen vuonna 2018 kuuluu muistoihin, jota hän ei unohda.
OONA RANTOMAA, Roihuttaret, Helsinki
Ammatti: lääketieteen opiskelija
Syntymäaika: 31.10.1995
Pelipaikka ulkona: linjassa 2v/3v
Pelipaikka sisällä: kotiuttaja/ vaihtaja
Kasvattajaseura: Loimaan palloilijat junioripesis
SUPERPESIKSEN ENSIMMÄISET TILASTOT
Ottelu 12.5.2019 Kirittäret – MyVe 2-0 (9-1, 5-1) 1. ottelu
Lyöty 18.5.2019 KeKi – MyVe 1-0 (3-0, 3-3) 3. ottelu
Tuotu 16.6.2019 MyVe – Pesä Ysit 1-0 (7-4, 7-7) 11. ott.
Kunnari 16.6.2019 MyVe – Pesä Ysit 1-0 (7-4, 7-7) 11. ott.
Lähde: http://www.mrasilainen.com/index.htm
