Euroopan parlamentti hyväksyi noin viikko sitten aloitteen siitä, että työntekijät saisivat oikeuden sulkea työpuhelimen ja sähköpostin vapaa-ajallaan ilman, että tulisi hankaluuksia työnantajan suunnalta. Aloitetta perustellaan sillä, että jatkuvasti tavoitettavissa oleminen voi haitata mielenterveyttä.
Työelämän tutkimuskeskuksen ryhmänjohtajan ja sosiologian professorin Harri Melinin mielestä työntekijän tavoittelu vapaa-ajalla ei ole lakiasia, vaan työehtosopimusasia.
”Minun mielestä tällaiset asiat pitäisi sopia työehtosopimusten yhteydessä, koska niissä sovitaan työehdoista ja työhön liittyvistä kysymyksistä. Se, että onko työntekijä saavutettavissa työajan jälkeen sähköpostitse tai puhelimitse, on työntekijöiden ja työnantajien sopimusasia. Minusta se ei tarvitse lainsäädännöllistä ohjausta.”
Keski-Euroopassa on nähty jo vastaavia lakeja. Muun muassa ranskalaisilla on oikeus olla vastaamatta työsähköposteihin vapaa-ajallaan.
Laki jakaa Suomessa mielipiteitä
Yle kysyi vuonna 2017 eduskuntapuolueilta, että olisivatko he valmiita ajamaan Suomeen samankaltaista lakia kuin Ranskassa. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät kannattivat ajatusta laista, mutta keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja RKP eivät pitäneet Ranskan kaltaisesta mallista.
”Joissakin valtioissa näistä säädetään lailla ja joissakin se on työehtosopimusasia. Meillä on työaikalaki, jossa sanotaan, että työaika on kahdeksan tuntia. Tämä tietenkin vaihtelee sopimusaloittain ja aloittain. Kaikki mikä menee sen jälkeen kuuluu vapaan sopimusoikeuden piiriin”, toteaa Melin.
Aloite käynnistyi jo ennen koronaa, mutta kriisin takia lisääntynyt etätyöskentely on erityisesti lisännyt vapaa ja työajan erottamisen tarvetta. Eurofundin tutkimuksen mukaan 27 prosenttia etätyöskentelijöistä oli ilmoittanut tehneensä ylitöitä täyttääkseen työn vaatimukset.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.
Artikkelikuva: Pixabay
