Helsingissä asuva lahtelaissyntyinen Tuomas Ruonakoski, 36, toimii energiaosaston prosessisuunnittelijana Swecolla. Sweco on ruotsalainen kansainvälisesti toimiva yritys, joka tuottaa suunnittelu- ja konsultointipalveluita rakenne- ja talotekniikan, arkkitehtuurin, teollisuuden sekä ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan aloilla.
Tavoitteena energiaosasto
Toimistotyöstä on tullut Tuomakselle tuttua, sillä kymmenen vuoden virstanpylväs Swecolla on selätetty. Työtehtävät ovat ehtineet tuossa ajassa muuttua ja työskentelykaupunkinakin on ehtinyt toimia Helsingin lisäksi myös Tampere.
“Koin itselleni tärkeäksi saada tehdä työtä, joka vastaa mahdollisimman lähelle saamaani koulutusta”
“Siirryin työskentelemään Tampereelta Helsinkiin, kun yrityksessä aukesi mahdollisuus työskennellä energiaosastolla. Energiaosastolla työskentely, johon ei Tampereella ollut mahdollisuutta, tuntui omalta jutultani”, hän kertoo.
Tie yliopistoon tuntui selkeältä reitiltä
Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut Tuomas kertoo, että hänen tiensä yliopistoon tuntui aina selkeältä reitiltä.
“Mummon sanojen mukaan mä oon jo joskus 13-vuotiaana sanonut meneväni lukioon, koska musta tulee diplomi-insinööri. En mä vakavasti sitten enää mitään muuta koulutusta harkinnutkaan”, Tuomas kertoo.
“Mietin mä hetken kauppatieteiden opiskelua, mutta kiinnostus fysiikkaa kohtaan voitti.”
“Alallani asiat eivät riitele keskenään”
“Omaksi vahvuudekseni työssäni koen yksityiskohtaisen- sekä laaja-alaisen suunnittelun yhdistämisen”, toteaa verkkaisen oloinen mies.
“‘Työn parhaaksi puoleksi koen sen, että insinöörin työssä on yleensä löydettävissä paras tapa tehdä asioita. Asiakas pystyy näyttämään hyvän tavan toimia, eikä tästä seuraa vääntämistä, toisin kuin mahdollisesti joillakin muilla aloilla.”
“Työssäni yksintyöskentely on myös hyvässä tasapainossa tiimityöskentelyn kanssa.”
Huonoja puolia Tuomas ei pitkästä pohdiskelusta huolimatta työstään keksi.
Mahdollisuus tehdä maailmasta parempi
Tuomas suosittelisi alaa ihmiselle, joka on kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta sekä kemiasta. Hän myös kertoo alan olevan konkreettinen väylä mahdollisuuteen parantaa aidosti maailmaa.
“Itse koen mieleiseksi sen, että tässä työssä on mahdollisuus parantaa maailmaa suunnittelemalla esimerkiksi savukaasu-puhdistusjärjestelmä tai saada muuten paremmat hyötysuhteet laitoksesta.”
Alaa hän ei kuitenkaan lähtisi suosittelemaan ihmiselle, joka ei koe vetoa teknisiin asioihin.
“Kiinnostusta teknisiin asioihin tarvitaan. Alan sisällä suuntautuminenkin on vaihtoehto. Olen huomannut, että sosiaalisemmat persoonat painottuu usein myynnin puolelle.”
Prosessisuunnittelija kokee tulevaisuuden valoisaksi
“Tulevaisuuden tavoitteena olisi sellainen monipuolinen osaaminen, joka parantaa asemaa työmarkkinoilla. Esimies-hommat ei mua kuitenkaan vedä puoleensa.”
Kauhukuvia uralleen mies ei osaa nähdä.
“Alana tämä on niin monipuolinen, että uraa pystyy viemään siihen suuntaa mihin itse haluaa. Suunnan muutos on mahdollinen, jos jokin homma ei tunnukaan enää omalta.”
