Liikunta on tutkitusti terveellistä, se vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Kaikille liikunta ei kuitenkaan ole mielekästä. Millä tavoin saataisiin kansalaiset liikkumaan? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, etteivät ihmiset harrasta liikuntaa? Jokaiselle ihmiselle on olemassa joku liikuntalaji, joka sopii hänelle ja joka saa hänet liikkumaan. Kun tuntee oman tyyppinsä, voi löytää liikunnan ilon.
Jaana Kari on asiantuntija, kouluttaja ja luennoitsija, opettaja sekä valmentaja. Häntä on aina kiinnostanut, miten ihmiset ovat kokeneet liikunnan. Väitöskirjatutkimus Liikkujatyyppiluokituksista sai alkunsa luokanopettajaopiskelijoista. Kari halusi, että luokanopettajista tulisi mahdollisimman hyviä liikuntakasvattajia kouluun. Niinpä hän teki tutkimuksen, millaisista liikunnallisista lähtökohdista luokanopettajaopiskelijat aloittivat opintonsa. Opiskelijat kirjoittivat liikuntaelämäkertoja, joiden pohjalta Kari kokosi seitsemän eri Liikkujatyyppiä.
Tällä hetkellä hän työskentelee Kainuun ammattiopiston Vuokatti Sport -tutkintokoulutuksen kehittäjänä liikunta-alan opinnoissa, erityisesti valmennuksen opintojen kehityksen parissa. Hänen oma innostuksensa liikuntaan on syntynyt jo lapsena.
”Olen harrastanut hiihtoa, kilpapyöräilyä, uintia, yleisurheilua, lentopalloa, tanssia, jääkiekkoa ja monia muita lajeja. Historiassani olen ollut liikunnan kolhima. Minulle on tullut sellainen kokemus nuorena, että pojat ovat parempia urheilijoita. Olen alkanut ajattelemaan urheilua kriittisesti ja pohtinut tarkemmin, mitä urheilu on”, Kari sanoo.
Tällä hetkellä hän tituleeraa itseään Liikunnan suurkuluttajaksi:
”Olen kiinnittynyt liikuntaan monella eri tavalla. Minussa on myös muita Liikkujatyyppejä: olen myös Uurastaja, Kilpailija sekä Tuottaja muun muassa.”
Eri Liikkujatyypit
“Jokaisella ihmisellä on kokemuksia liikunnasta, useimmilla myös urheilusta. Nämä kokemukset ohjaavat sitä, millaiseksi suhteemme liikuntaan on muotoutunut. Tätä suhdettamme liikuntaan voidaan kuvata Liikkujatyypillä. Tyyppimme määrittää, kuinka asennoidumme ja suhtaudumme liikuntaan. Tyypin tunnistaminen auttaa löytämään itselle sopivimman tavan liikkua.”
“Liikkujatyypin tunnistaminen auttaa ymmärtämään itseämme liikkujana ja ylläpitämään liikuntamotivaatiota”, Kari kertoo.
Karin mukaan Liikkujatyyppi kertoo, mitä haluaa itselleen liikunnasta, millaisia asioita arvostaa ja pitää tärkeänä liikunnassa sekä millaisessa liikuntatilanteessa ihminen viihtyy.
“Liikkujatyyppi ei mittaa liikunta-aktiivisuutta tai kuntoa. Jokainen tyyppi voi olla paljon tai vähän liikuntaa harrastava”, Kari kertoo.
Liikkujatyyppejä ovat:
Kilpailija: Arvostaa liikunnassa menestymistä ja kehittymistä. Hänelle on tärkeää liikkumisessa tulokset ja saavutukset. Liikkujana hän on hyvä liikkuja. Liikunta on hänelle väline saavuttaa voittoja ja menestystä. Liikkuminen voi jäädä vähäiseksikin, ellei liikkumisesta ole tiedossa menestystä tai palkintoa. Jos hän ei voi liikkumisellaan saavuttaa jotain, hän ei liiku välttämättä lainkaan. Kisat ja saavutukset innostavat häntä. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa, kun hän seuraa ja analysoi kuntoaan/taitojensa kehittymistä. Hän ottaa tavoitteen, johon tähtää. Hän hankkii valmentajan tai treenikaverin, jonka kanssa voi seurata edistymistään.
Uurastaja: Arvostaa liikunnassa määrällisesti riittävää harjoittelua ja liikkumista – uurastamista liikunnan parissa. Hän on ahkera liikkuja ja suunnittelee liikkumisensa etukäteen. Hän mittaa ja laskee liikkumisensa. Liikkumattomuus aiheuttaa hänelle syyllisyyttä. Liikunta on hänelle väline saavuttaa itsearvostusta. Liikkuminen kuuluu hänen elämäänsä tärkeänä osana. Toisaalta liikkuminen voi jäädä hyvin vähäiseksi, jos hänen elämäänsä ilmestyy jokin muu tärkeämpi ”työ,” jonka parissa uurastaa. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa, kun hän tekee itselleen viikko-ohjelman, johon sisältyy liikuntaa. Hän mittaa ja laskee suorituksensa ja nauttii tekemästään työstä. Hän palkitsee itsensä etukäteen suunnitellulla vapaapäivällä.
Elämysliikkuja: Arvostaa liikunnassa siitä saatavia elämyksiä – mukavia ja miellyttäviä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä. Liikkujana hän on mukavuudenhaluinen liikkuja. Hän liikkuu omaan tahtiinsa. Ulkopäin asetetut liikkumistavoitteet tai -ohjeet ahdistavat häntä. Liikunta on hänelle väline saavuttaa esteettisiä, ruumiillisia ja sosiaalisia kokemuksia. Se antaa myös mahdollisuuden luovuuteen ja itsensä ilmaisemiseen. Liikkuminen voi olla määrältään vaihtelevaa. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa, kun liikuntaa tulee ”pakollisena” työmatkaliikuntana, fyysisenä työnä tms. Hän liikkuu mielellään luonnossa, koiran kanssa tai yhdessä ystäviensä kanssa ja silloin, kun hän saa kokeilla ja oppia uutta sekä liikkua omaan tahtiinsa.
Liikunnan tuottaja: Arvostaa liikunnassa sitä, että hän saa ohjata ja innostaa muita liikkujia. Hän on omien urheilusaavutustensa ja osaamisensa myötä innostunut järjestämään liikuntaa muille. Liikkujana hän on aktiivinen. Hänellä on monipuolinen liikuntahistoria, ja hän tykkää liikunnasta. Liikunnan ohjaaminen ja opettaminen ovat hänelle nautinto. Liikunta on hänelle väline saavuttaa elämyksiä ja pätevyyden kokemuksia sekä nautintoa siitä, että hän saa ohjata liikuntaa muille. Liikunta on tärkeällä sijalla hänen elämässään, mutta liikunnan tuottamiseen suuntautuminen voi vähentää hänen omaa liikkumistaan. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa, kun hän saa ohjata tai järjestää liikuntaa muille ja liikkua siinä samalla itsekin.
Liikunnan kolhima: Arvostaa liikunnassa hyvää ohjausta ja kannustusta asiantuntijalta. Hän on joutunut kokemaan liikunnallisen itsetunnon kolhuja ja pitää itseään heikkona liikkujana. Liikkujana hän on vähän liikkuva. Hän pitää joistakin liikuntamuodoista. Hän haluaisi innostua liikunnasta ja liikkua aiempaa enemmän. Liikunta on hänelle asia, joka on aiheuttanut epäonnistumisen ja huonommuuden kokemuksia. Kielteiset liikuntakokemukset ovat saaneet hänen kehonsa tuntumaan puutteelliselta. Hänen liikkumisensa voi lisääntyä ja hän voi kehittyä jopa intohimoiseksi liikkujaksi, jos hän saa hyvää ohjausta, kannustusta ja onnistumisen kokemuksia. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa hyvä ohjaus ja se, että hän aloittaa liikkumisensa lajista, joka ei vaadi erityistaitoja tai kuntoa. Kun hän huomaa oppivansa ja kehittyvänsä, hän innostuu lisää liikkumisesta. Hänen pitää ylittää ”kipupisteensä”, jotta hän rohkaistuu lähtemään liikkeelle.
Terveyden korostaja: Arvostaa liikunnassa sitä, että liikunnalla hän voi hoitaa terveyttään ja edistää hyvinvointiaan. Liikkujana hän on kuntoilija. Hän liikkuu omien tavoitteittensa ohjaamana ja omaa fyysistä ja psyykkistä kuntoaan hoitaen. Liikunta on hänelle väline saavuttaa terve ja hyvä elämä. Hänen liikkumisensa jatkuu säännöllisenä ja kuuluu kiinteästi arkeen. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa, kun hän saa seurata (mittauksilla) itsessään erilaisia liikunnan aikaan saamia terveysvaikutuksia ja kunnon kehittymistä.
Liikunnan suurkuluttaja: Arvostaa liikunnassa lähes kaikkea. Hän rakastaa liikkumista. Liikkujana hän on elämäntapaliikkuja. Hän innostuu kaikesta liikunnasta. Hän huolehtii aina siitä, että pääsee liikkumaan. Liikunta on hänelle välttämätöntä, keskeisellä sijalla elämässä ja elämäntapa. Liikkuminen on eri muodoissaan mukana hänen arjessaan elämäntilanteesta riippumatta. Hänen liikuntaan motivoitumistaan helpottaa rakkaus ja vahva suhde liikuntaan. Hänellä ei ole vaikeuksia lähteä liikkeelle!
Liikkujatyyppi® on rekisteröity tavaramerkki PHR 30.1.2018.
Luo liikkumiselle merkitys
”Pitää miettiä, millaisia fiiliksiä liikunta tuottaa. Liikunnasta pitää saada myönteisiä kokemuksia”, Kari kertoo.
”Esimerkiksi työmatkaliikunta, mitä merkitystä sillä on elämässä? Se on ekologista, se vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja niin edelleen. Ja jos olet visuaalinen kokija, niin voit ottaa esimerkiksi kuvia lenkeiltä. Tai kuuntele podcastia samaan aikaan, kun käyt lenkillä. Näin liikunnasta tulee mielekästä.”
”Joillekin ihmisille auttaa myös liikunta-ajan laittaminen kalenteriin. Näin se tulee varmasti tehdyksi. Myös arkisen liikunnan arvostaminen on tärkeää”, Kari jatkaa.
”Liikkumiselle pitää luoda merkitystä elämässä. Näin siitä voi tulla jatkuvaa.”
