Noin 18 vanhempaa ja monen alan ammattilaista osallistui Seta ry:n järjestämään verkkokoulutukseen. Koulutuksessa oli ideana oppia, miten tukea translapsia ja -nuoria perheissä.
Seta ry (Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus) on ollut vuosia monen sateenkaariperheen ja -nuoren apuna. Seta ry järjestää myös monia tapahtumia ja koulutuksia, joista yksi oli ke 27.10 järjestetty ”Translasten & nuorten tukeminen perheissä” -verkkokoulutus. Koulutuksen vetäjänä toimi johtava sosiaalityöntekijä/psykoterapeutti, Maarit Huuska, 53. Koulutukseen osallistui noin 18 ihmistä.
Suuntana resurssi koko perheelle
Koulutuksen aikana alkaa ymmärtää hyvin, miksi sen kesto on kolme tuntia, sillä aihe on erittäin laaja. Tähän koulutukseen saatiin kuitenkin mahdutettua yhdeksän aihetta, joista olivat muun muassa:
- Sosiaalinen transitio lapsena ja nuorena
- Lapsen ja nuoren tuki
- Perhedynamiikan huomiointi
”Suunta voisi olla se, että sukupuolen moninaisuus voisi olla resurssi koko perheelle”, Maarit toteaa jo heti tapahtuman alussa.
Koulutuksessa kerrotaan myös erilaisista tutkimuksista translapsista sekä näytetään opettavainen youtube-video. Myös oleellista sanastoa opetetaan, jotta translapsen ja -nuoren ymmärtäminen sekä tukeminen helpottuisi.
Koulutuksen yksi rikkauksista on kuitenkin ”chattityöskentely” osallistujien kanssa muun muassa välikysymysten ja harjoitusten avulla. Esimerkiksi yksi harjoituksista oli sellainen, jossa sai kirjoittaa chattiin ajatuksia, mitä vanhemmille voi merkitä, jos omalla lapsella on erityisiä tarpeita liittyen terveyteen ja hyvinvointiin. Harjoituksissa oli positiivinen yllätys se, miten terapeuttista se oli. Moni osallistui keskusteluun ja jakoi omia kokemuksiaan monisukupuolisen nuoren vanhempana.
”Täti ei saa nähdä mekkoa”
Yhtenä suurena teemana koulutuksessa on lapsen ahdistus ja häpeä omaa sukupuoli- identiteettiään kohtaan, joka voi aiheuttaa lapselle halua piiloutua. Powerpoint -esityksen yksi räikeä otsikko ”Täti ei saa nähdä mekkoa” onkin yleinen ajatus translasten ja -nuorten keskuudessa.
”Jos vaikka isovanhemmat ovat tärkeitä nuorelle, niin se usein jännittää, että miten he kokevat tilanteen”, Maarit kertoo.
Maarit mainitsee myös lapsen vaistoavan helposti, miten häneen suhtaudutaan.
”Se ei ole kuitenkaan lapsen eikä vanhemman velvollisuus huolehtia siitä, mikä esimerkiksi tädin mielipide lapsen monisukupuolisuudesta on”, Maarit lisää.
Mielenkiintoinen fakta oli kuitenkin se, että jos nuori ei koe olevansa tyttö, niin häntä saattaa ahdistaa esimerkiksi kuukautiset. Koulutuksessa annetaankin hyviä vinkkejä kuukautisten välttämiseen transnuorten olon helpottamiseksi.
Myös nuoren tapa nähdä vanhempien rakkaus nousi yhdeksi mielenkiintoisimmista näkökulmista. Maarit kertoo, että vaikka nuori voi nähdä vanhempien rakkauden, saattaa silti esimerkiksi syntymänimen hokeminen satuttaa nuorta.
”Ehkä siksi kannattaa kysyä nuorelta, että millaisista asioista nuorelle tulee rakastettu olo. Sen kautta saattaa tulla asioita esille, joita ei ole välttämättä tullut ajatelleeksi”, Maarit vihjaa
”Missään nimessä ei pidä kuitenkaan saattaa ketään tietylle polulle vaan katsoa, mille tielle lapsi kehittyy ja tukea sitä”, Maarit lisää vielä.
Vanhempien tunteet myös kuuluviin
Koulutuksessa ei pelkästään käydä läpi lapsen prosessia monisukupuolisuudessa vaan myös vanhemman tunteita läpikäydessään tällaista tilannetta.
”Ei ole vääriä ajatuksia tai tuntemuksia vaan kaikki tunteet ovat todellisia”, Maarit kannustaa.
Moni kävijä avautuukin chatissä, että suru on vanhemmille tuttu tunne tällaista tilannetta läpikäydessään. Vaikka lapsi onkin edelleen sama monisukupuolisuudestaan huolimatta, monelle vanhemmalle herää silti tunne, että luopuu jostain.
”Hyvä, että moni tunnustaa tämän tunteen, sillä se on täysin normaalia”, Maarit toteaa.
Maarit kertoo myös, että moni vanhempi usein kokee syyllisyyttä siitä, ettei ole huomannut toisen monisukupuolisuutta aikaisemmin. Voi myös kokea, ettei osaa auttaa ja ei tiedä kaikkea aiheesta. Kaiken tämän hämmennyksen ja pelon keskellä vanhemman voi olla vaikea nähdä ylpeyttä monisukupuolisen lapen kohdalla.
”Toisella vanhemmista voi mennä jopa viisi vuotta käsitellä lapsen monisukupuolisuutta. On kuitenkin myös ok, jos vanhemmat pystyvät sovussa prosessoimaan tilanteen eri tavalla. Kuitenkin tilanne vaatii molempien vanhempien uskoa siihen, ettei kyse ole vaiheesta vaan lapsen identiteetistä”, Maarit toteaa.
Maarit nostaakin esille, että kuitenkin kaiken hämmennyksen takana vanhemmilla on usein kauniina ajatuksena huoli lapsen kohtaavan väkivaltaa ja syrjintää identiteettinsä takia. Hän kuitenkin painottaa, että on keinoja huolehtia lapsen tai nuoren turvallisuudesta syyllistämättä nuorta. Esimerkiksi puhumalla yksinkertaisella tavalle koululle ja lääkärille, jotta he ymmärtävät tilanteen.
Maarit muistuttaa kuitenkin, että rentoutus- ja lomahetket ovat myös erittäin tärkeitä vanhemmalle, jotta lapsen tukeminen olisi entistä helpompaa ja terveellisempää.
Asiantuntija avaa hyvin perheen arkea
Koulutukseen osallistui koulutuksen lopussa asiantuntijavieras, Minna Heikkinen, joka on itse transnuoren äiti. Hän avaa omia henkilökohtaisia kokemuksiaan muun muassa moni sukupuoli kammoinen psykoterapeutista sekä nimenvaihtoprosessin draamasta. Minna myös oikoo samantien
Minna kertookin Suomessa olevan hirveästi transfobisia ihmisiä varsinkin hänen omassa ikäluokassan (60-70 -luvulla syntyneet). Hän sanookin ainoaksi palvelukseen, mitä kaipaisi yhteiskuntaan, että olisi ymmärrystä ja sensitiivisyyttä transnuoria ja heidän perheitään kohtaan.
”Esimerkiksi minulle oli rankkaa kuulla vuodesta toiseen koulun vanhempainpalavereissa, miten lapseni on epäonnistunut ja miten opettaja väärinsukupuolittaa lastani. Lisäksi he vielä kielsivät tehneensä niin, eivätkä ottaneet vastuuta teoistaan”, Minna paljastaa.
Chätti lauloikin Minnalle lisäkysymyksiä sekä vinkkejä vastaavaa kokeneiden tilanteisiin. Esimerkiksi osallistuneita kiinnosti erityisesti liikuntatuntien pakolliset uintitunnit ja niiden välttäminen, jotta transnuorta ei ahdistaisi niin paljon.
”Mikäli liikuntatunnit ovat muuten menneet hyvin ja liikunnanopettaja on järkevä ja sensitiivinen ihminen, niin kannattaa olla suoraan yhteydessä häneen ja kysyä asiasta”, Minna neuvoo.
Avartava kokemus
Vaikka koulutus onkin maksullinen, niin asiantuntijoiden, kuten Maarit Huuskan, neuvot ja laaja tietopankki tekevät siitä joka pennin arvoisen. Koulutuksessa päästään hyvin sisälle monisukupuolisten arkeen, mitä moni ei tule usein ajatelleeksi. Oli sitten lapseton tai perheellinen ja vaikka ei olisi minkäänlaista tuntemusta vähemmistöseksuaaleista, niin tämä koulutus on niin avartava, että jokaisen tulisi osallistua siihen.
Vaikka koulutuksen aihe onkin vaikea ja haastava, koulutus tuo kuitenkin toivoa translasten ja – nuorten onnellisesta tulevaisuudesta.
”Kun näen nauravia ja onnellisia transihmisiä, se tuo minulle toivoa siitä, että kyllä asiat vielä jäjestyvät ja että tällekkin on onnellinen loppu”, Minna Heikkinen toteaa koulutuksen päätteeksi.
