Kitaroita vitriinissä, lööppiseinä, valkoiseen kaakelitiskiin mustalla tussilla suhraistuja nimmareita – musiikkimaailman ikonisimmat kliseet imaisevat mukaansa heti aulassa. Lipunmyyntitiskin takana asiakaspalvelupäällikkö Tiia Moilanen ohjeistaa kävijää museon käytännöistä ja koronaturvallisuusseikoista tottuneesti. Museoshopin hyllyillä odottavat ostajaansa sulassa sovussa Genelecin satojen eurojen kaiuttimet ja muutaman kympin Muumi-muistikirjat.
Rakkaudesta musiikkiin – kaupallisella otteella
Vuonna 2014 Mikko Vanni havahtui siihen, että Suomesta puuttui kattava musiikkimuseo.
“Ensimmäisen vuoden työstin ideaani yksin”, Vanni muistelee.
Hieman myöhemmin hän sai mukaansa Esa Niemen, Heikki Seppälän sekä Niina ja Olli Ilmolahden. Maaliskuussa 2016 perustettiin osakeyhtiö Finnish Music Hall of Fame Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana Vanni nyt toimii. Saman vuoden joulukuussa saatiin YIT:n kanssa aikaan sopimus museolle sopivista tiloista Triplan yhteydessä.
Musiikkimuseo Fame avautui yleisölle 17.10.2019 ja on yksi maamme harvoja yksityisrahoitteisia museoita. Idean isän itsensä tausta onkin suurissa tapahtumatuotannoissa kulttuurin ja urheilun saralla.
“Isoissa hankkeissa suurin haaste ei muodostu teemasta”, Vanni linjaa.
Hän uskoo kaupallisen taustansa olleen etu museoprojektin onnistumisessa:
“Matkan varrella selvisi, että kuudesta seitsemään vastaavanlaista hanketta oli kaatunut jo aiemmin Suomessa. Me tulemme musiikkialan ulkopuolelta, mikä on saattanut olla onnistumisemme avain alusta alkaen”, hän pohtii.
Vaikea kevät romautti kävijämäärät
Koronakevät on kurittanut maailman kulttuuri-instituutioita rankalla kädellä. Suomessa useimmat museot sulkeutuivat tilapäisesti hallituksen ohjeistuksen mukaisesti maaliskuun puolivälissä. Niin myös Fame.
“Tavoitteemme oli päästä ensimmäisen vuoden aikana 100 000 kävijään ja ennen koronaa olimmekin hyvässä vauhdissa 40 000 kävijällämme”, Vanni kehaisee.
Uudelleen ovet päästiin avaamaan taas 1.6., mutta suuri yleisö on lähtenyt liikkeelle varovaisesti.
“Onnistuimme välttämään joulun jälkeisen kauppakeskuskuoleman, mutta kesän kävijämäärä jäi noin viidesosaan kaavaillusta”, museonjohtaja Olli Ilmolahti harmittelee.
“Yli kaksisataa peruttua yritystapahtumaa ja matkailuvarausta näkyvät luonnollisesti väljyytenä näyttelysaleissa.”
Suomalaista arvostaen, genreen katsomatta
Fame on kattavuudeltaan harvinaisuus ainakin Euroopan, ellei jopa maailman mittakaavassa:
“Maailmallahan on lukuisia eri musiikkigenreille omistettuja museoita, muttei tietääkseni kovinkaan montaa, joka läpäisi kaikki lajityypit”, Ilmolahti hehkuttaa.
Erityisesti Ilmolahden sydäntä lämmittävät musiikkialan sisältä kuuluneet terveiset.
“Muusikoilta olemme saaneet yksinomaan positiivista palautetta.”
Fame tekee yhteistyötä lukuisien musiikki- ja museoalan jättiläisten kanssa. Ilmolahden vuolaassa kerronnassa vilahtavat ainakin Kansallismuseo, Helsingin kaupunki sekä Kansallisooppera.
Tällä hetkellä vaihtuvana näyttelynä on 10.7. avattu Metal Export, kunnianosoitus suomalaisen metallimusiikin kansainväliselle menestystarinalle. Se perustuu pitkälti Aalto-yliopiston Toni-Matti Karjalaisen akatemiatutkijan projektiin. Tammikuussa se antaa tilaa seuraavalle, Sibelius-teemaiselle näyttelylle, joka toteutetaan yhteistyössä Ylen kanssa.
Teksti ja kuvat: Kata Salaspuro
Lue lisää: Voiko Fame elää ikuisesti?
