Yleisradion toimittaja Jessikka Aro on tullut monille tutuksi jutuistaan, jotka käsittelevät Venäjän trolleja Suomessa. Hänet palkittiin näistä myös Bonnierin journalistipalkinnolla. Näiden samojen juttujen vuoksi Aro joutui myös suuren vainon kohteeksi. Tästä vainoamisesta on seurannut vuosien oikeuskäsittelyt. Ne ovat nyt ovat saavuttaneet välietapin, johon Aro on pääosin tyytyväinen. 

Jessikka Aro on palkittu toimittaja, joka teki monia juttuja Venäjän nettitrolleista. Yksi asia, jonka hän nosti esiin näissä jutuissaan, oli Pietarissa sijaitseva trollitehdas. Tämä trollitehdas on Aron juttujen mukaan paikka, jossa tehdään Venäjän presidentti Putinin myönteistä propagandaa hyvin aktiivisesti. 

Nettirollaus tarkoittaa yleisesti verkossa tapahtuvaa henkilöön tai ilmiöön liittyvää järjestelmällistä vaikuttamista. Sen tavoitteena on synnyttää tarpeetonta tai perusteetonta vastakkainasettelua.

Jessikka Aro teki hyvin paneutuvaa journalismia nettitrolleista ja hänelle kävi niin, että pian hän itse joutui sen saman asian kohteeksi. Aro oli pian juttujen julkaisun jälkeen Venäjä-mielisten trollien valokeilassa. Arosta uutisoitiin laajasti ympäri maailmaa.

Oikeusprosessi käynnistyi

Jessika Aron vaino ja häirintä äityi niin pahaksi, että poliisi alkoi tutkia sitä. Ensimmäisen kerran Aroon kohdistunutta häirintää käsiteltiin oikeudessa kolmisen vuotta sitten ja tämä prosessi saattaa saada vielä tulevaisuudessa uusia käänteitä.

Pian tutkinnan käynnistyttyä jutun pääepäillyksi nimettiin dosentti ja valtiotieteiden tohtori Johan Bäckman. Dosentti Bäckman muistetaan noin kymmenen vuoden takaisen “Anton”- tapauksesta. Siinä nuorta poikaa vanhemmat kuljettivat yli Suomen ja Venäjän rajan. 

Bäckmanilla on tämän jutun lisäksikin hyvin pitkät ja laajat suhteet Venäjälle. Aron tapauksessa Bäckmania tutkittiin pääepäiltynä parin vuoden ajan, kunnes vuonna 2018 häntä vastaan nostettiin syyte. Rikosnimikkeitä olivat vainoaminen ja törkeä kunnianloukkaus.

Syytteen nostamisen yhteydessä jutun syyttäjä toi esiin painavina näkökulmana sen, että kyseessä on median edustaja, jonka työntekoa pyrittiin vaikeuttamaan noin puolentoista vuoden ajan. Käräjäoikeus tuomitsi dosentti Bäckmanin ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiin.  

Hovioikeuden yllättävä käsittely

Bäckmanin lisäksi käräjäoikeus tuomitsi vahingonkorvauksiin myös rasistisena pidetyn MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin. Aroon kohdistunut häirintäjuttu jatkui hovioikeuden käsittelyssä vuoden 2020 heinäkuussa. Ennen hovioikeuden istuntoa Janitskin oli menehtynyt, joten hänen osaltaan käräjäoikeuden aiempi tuomio jäi voimaan.

Dosentti Bäckmanin kohdalla hovioikeus totesi, että hän ei vainonnut toimittaja Aroa. Hovioikeus totesi kuitenkin, että Bäckmanin oli toimillaan vaikuttanut siihen, että MV-lehti julkaisi Aroa vahingoittavaa materiaalia. Bäckmanin oli toimittanut omista lähteistään saamaansa tietoa Arosta Janitskinille. 

Hovioikeuden hylätessä Bäckmanin vainoamissyytteet, niin se silti totesi jutun törkeäksi. Tästä johtuen Bäckmanille osoitettiin maksettavaksi tuntuvat vahingonkorvaukset.

Yle Uutisille antamassaan lausunnossa hovioikeuden päätöksen jälkeen Jessika Aron asianajaja Martina Kronström totesi heidän yhdessä Aron kanssa olevan pääosin olevan tyytyväisiä annettuun päätökseen.

Jutun käsittely saattaa jatkua vielä korkeimmassa oikeudessa.

Lauri Koivisto

Artikkelikuva: Wikipedia/ Estonian Foreign Ministry