Vantaan Aviapoliksessa sijaitseva Suomen Ilmailumuseo kerää vuosittain noin 40 000 kävijää. Sen halleissa on nähtävillä lukuisia vanhoja lentokoneita, koneiden osia, pienoismalleja ja simulaattoreita. Museossa katsoja pääsee kurkistamaan suoraan vanhaan ohjaamoon ja näkemään, minkälaiselta lennonjohdon ohjauspöytä on ennen näyttänyt.
On syyslomaviikko ja sää on kylmä. Ulkovaatteisiin ja maskeihin pukeutuneet ihmiset kiertelevät suuria viileitä halleja ja ihastelevat lukuisia katosta roikkuvia lentokoneita. Yksisuuntaiseksi tehdyssä näyttelyssä on helppo pitää poikkeusajan vaatimia turvavälejä. Poikkeusaika on huomioitu myös verkkosivuille lisätyillä ilmaisilla palveluilla.
Museon valokuva- ja tietoaineistovastaava Tapio Juutinen kertoo esimerkiksi Saab: Yli 80 vuotta ilmaa siipien alla -näyttelyn olevan saatavilla myös virtuaalisesti etäkävijöille.
“Meidän kokoelmiimme kuuluu muun muassa noin 10 000 esinettä ja tuhansia hyllymetrejä asiakirjoja. Merkittävä osa kokoelmista on paperisessa muodossa ja niitä pyritään jatkuvasti saamaan verkkosivuillamme olevaan Finna-käyttöliittymään, ilmailusta kiinnostuneiden nähtäville. Viimeaikoina olemme digitoineet vanhoja valokuvia, joita ei vielä ole missään sähköisesti. Etenkin nyt korona-aikana olemme pyrkineet päivittämään kuvagalleriaan mielenkiintoisia juttuja, jotta ilmailuhistoriaan voidaan tutustua kotoa käsin.”
Kokoelmaa kerrytetään jatkuvasti
Ilmailumuseossa on kahdessa hallissa nähtävillä yksi pysyvä perusnäyttely, jonka näkyvin elementti ovat lentokoneet. Näyttelypäällikkö vastaa näyttelyiden suunnittelusta. Puolustusvoimat omistaa suurimman osan nähtävillä olevista sotilaskoneista ja koneet ovat museon hallussa lainasopimuksella. Suurin osa näyttelyesineistä tulee museon omasta kokoelmasta, joka onkin Suomen laajin ilmailuhistoriaan liittyvä kokoelma.
“Esineen ei tarvitse olla vanha, jotta se voi päätyä kokoelmaamme. Uusin kokoelmaamme otettu esine on muumi-maski, joka on ostettu Helsinki-Vantaan lentoasemalta tänä vuonna. Esineiden ajallinen ikä voi siis olla 0-100 vuotta, yritämme jatkuvasti kerätä materiaalia ihan ilmailun alkuajoista tähän päivään asti. Pyrimme myös ahkerasti dokumentoimaan tätä aikaa. Ilmailu on nopeasti muuttuva toimiala, jonka käytännöt kehittyvät jatkuvasti. Sen vuoksi tehtävämme onkin haastava,” Juutinen kertoo.
Simulaattorit kiinnostavat asiakkaita
Museon pyrkimyksenä on uudistaa ilmettään ja tavoittaa paljon erilaisia kävijäryhmiä. Tällä hetkellä Vantaan kaupunki ja ilmailumuseo hakevatkin museolle uutta tilaratkaisua Aviapoliksen alueelta. Tapio Juutinen kertoo lentosimulaattoreiden olleen erityisen suosittuja.
“Kehitämme simulaattorielämyspalveluitamme ja uusia simulaattoreita avataan myöhemmin tänä syksynä. Uusimpana toimivana simulaattorina museolla on Airbus A320 -simulaattori, jossa pääsee kokeilemaan aitoa ohjaamoa. Se on aika lähellä oikeaa lentokokemusta.
Yksiä näyttelyiden suosituimpia kohteita ovat myös puiset lentokoneet. Ne ovat hyvä esimerkki suomalaisesta puun hyödyntämisestä. Metsästä saatu materiaali varmisti omavaraisuuden ja vaikka sen ajan ilmailustandardit olivat erit, saatiin puusta lujarakenteisia koneita rakennettua.”
Artikkelikuva: Suomen Ilmailumuseo
