Vantaalla sijaitsevan Ilmailumuseon syyslomaviikolla on helppo tutustua ilmailualaan ja Suomen ilmailun historiaan. Joka päivä opastetut kierrokset aiheeseen lentomatkustaminen – ennen ja nyt elävöittävät Suomen ilmailuhistorian tarinaa.
Näyttelyn saloihin toimituksen johdatti asiakaspalveluassistentti Hilla Leikas, joka asiakaspalvelun lisäksi tarjoaa opastuksia museoon. Hilla kertoo Ilmailumuseon tarvitsevan lisää tilaa kehittymiseen, ja näillä näkymin Ilmailumuseo on saamassa aivan täysin uudet tilat naapuritontille.
Ilmailumuseo odottaa myös hävittäjähankintapäätöksiä, uudet hävittäjät saattaisivat tietää Hornetin saapumista museoon.
Sotailmailun historia on täynnä eläviä tarinoita
Ilmailumuseon ensimmäinen halli koostuu sotailmailun historiasta. Mielenkiintoa herättävät hyvin säilyneet ja monimuotoiset lentokoneet. Lentokoneiden tarinaa tuetaan erilaisilla esineillä ja vanhoilla kuvilla. Koneita katsoessa jää helposti miettimään, kuinka ahtaisiin ohjaamoihin mahtui ihmisiä ylipäätänsä.
Suurin osa koneista on ollut harjoituskäytössä, poikkeuksena on osina oleva Messerschmitt. Leikas kertoo, että koneella tehtiin neljä ilmavoittoa, mutta koneen kohtaloksi muodostui kuitenkin ampumaharjoitus.
– Sodan jälkeen ampumaharjoituksissa maalipallon naru kiertyi potkurin tyveen, sen seurauksena kone putosi mereen. Konetta lensi Luutnantti Väinö Pokela, joka selvisi tapahtumasta haavoittumattomana. Vuonna 1983 lentokone saatiin paikannettua merenpohjasta, ja vuonna 1999 lentokone saatiin nostettua merestä ja saatiin tuotua museolle.
Hallista löytyy myös maailman ainoa säilynyt kaksipaikkainen Polikarpov, jonka Suomi sai sotasaaliiksi lokakuussa vuonna 1941. Leikaksen mukaan konetta käytettiin Suomessa viholliskoneen tutustumiseen.
Kuumailmapallolla lähdetään ilmailun historian pariin
Toisesta hallissa kävijä pääsee tutustumaan läpikatsaukseen siviililentämisen historiaan. Ensimmäisestä kuumailmapallolennosta aloitetaan kierroksen toinen osa. Kuumailmapallon jälkeen Leikas kaivaa esiin ilmalaivan kuvan ja toteaa tämän puuttuvan kokonaan vielä museosta. Leikas haaveilee ilmalaivasta museoon.
– On spekuloitu, että ilmalaivat tekisivät paluun vielä jonain päivänä. Sama polttoainemäärällä, jolla matkustajalentokone kiitää lentokentällä, sillä polttoainemäärällä ilmalaiva lentää 50 tuntia. Siinä olisi ainakin yksi ratkaisu ilmastohaasteeseen. Ennen matkanteko oli tärkeämpää kuin määränpää, Leikas kuvailee.
Katseen kaupallisen lento historian osuuden silmiinpistävä lentokone on Finnairin Convair Metropolitan. Alun perin kone oli 44-paikkainen, mutta pienillä muutoksilla koneeseen mahtui 52 matkustajaa. Käyttöön kone tuli vuonna 1953 ja oli 27-vuotta Finnairin käytössä.
– Aikamoista aikaa, kun lennettiin ensimmäisiä kertoja Kanarialle. Tupakointiin koneessa ja viinaa juotiin koko matka, kommentoi koneesta museovieras.
Kierroksen mieleenpainuvin tarina on ehdottomasti lentokapteeni Orvokki Kuortti. Kuortti oli naislentotoiminnan edelläkävijä, hän sai lentolupakirjan 36-vuotiaana. Hän hallitsi myös helikopterin ja toimi lento-opettajana.
– Hänen koneensa (Piper PA-28R-180 Cherokee Arrow) on ainut suomalainen yksityiskone, jolla on lennetty viiteen eri maanosaan. Viime vuoden syyskuussa Orvokki menehtyi 88-vuotiaana, kertoo Leikas.
Lentosimulaatiossa otetaan ensiaskeleita lentäjäksi
Myynti – ja markkinointipäällikkö Henri Äijälä kertoo lentosimulaatiokouluttajia olevan 40 ja koulutusta löytyy, niin helikopteriin kuin liikennelentokoneen ohjaamoon. Simulaatio on turvallinen tapa tutustua lentämiseen ja museon tarkoituksena on myös palauttaa lentopelkokurssi, joka on viimeksi pidetty kahdeksan vuotta sitten.
– Kuka tahansa voi lentää lennonopettajan kanssa lapsesta lähtien, voi saada fiiliksen, että nyt ollaan ilmassa. Lapset ovat yleensä parhaita kuuntelemaan ja näin toteuttamaan. Pelistä tässä ei kuitenkaan ole kyse, kyllä simulaatiota täytyy lentää kuitenkin tosissaan, toteaa Äijälä.
Simulaatio mahdollistaa lentämisen tilanteissa ja paikoissa, joita ei olisi normaalisti mahdollista kokea. Äijälä kertoo Eiffel-tornin alueen olevan lentokieltoaluetta, mutta simulaatiossa on mahdollista lentää monumentin yli.
Messerschmitt-simulaatio on ollut suosittu aktiivisten kävijöiden parissa. Hävittäjäsimulaatiossa on mahdollista uudelleen elää jatkosodan hävittäjätaisteluita. Hävittäjän runko on huolellinen jäljennös alkuperäisestä kaikkineen hallintalaitteineen. Äijälä kertoo muutaman kävijän lentävän hävittäjällä paremmin kuin itse kouluttajat.
Ilmailumuseo tarjoaa kävijälleen hyvän läpikattauksen ilmailunhistoriaan ja suomalaisiin tarinoihin. Lentopelosta kärsivälle paikka on oivallinen mahdollisuus tutustua lentokoneeseen ja simulaatioiden kautta lentämisen turvallisuuteen.
Toimittajan lentopelko ei vielä karissut käynnin yhteydessä, mutta mielenkiinto lentämistä kohtaan heräsi henkiin.
