Suomen EU-tulot ja -maksut vuonna 2018 (Kaavio Valtioneuvoston tiedotteesta)

Suomen EU-jäsenyys maksoi 105 euroa kansalaista kohden vuonna 2018. Yhteensä Suomi maksoi jäsenmaksuja 2,02 miljardia euroa ja vastavuoroisesti sai tukia 1,48 miljardia. Jäsenyys Euroopan unionissa maksoi siis 580 miljoonaa euroa. Nettomaksulla tarkoitetaan jäsenmaksujen ja -tukien välistä erotusta.

Pitkällä aikavälillä katsottuna jäsenmaksu nousi takaisin keskimääräiselle tasolle muutaman halvemman vuoden jälkeen. Vuonna 2017 Suomen EU-jäsenyyden hinta kansalaista kohti oli 50 euroa.

Yli sadan prosentin nousu jäsenmaksuissa oli ennakoitu, ja sitä selittää EU:n edellisen rahoituskehityskauden päättyminen ja kuluvan kauden 2014-2020 hidas käynnistyminen. Viime vuosina jäsenmaksu on vaihdellut 50 ja 200 euron välillä asukasta kohden.

”Vuosi 2018 edustaa EU-budjetin näkökulmasta niin sanottua normaalia vuotta”, kertoo budjettineuvos Panu Kukkonen valtioneuvoston tiedotteessa.

Paljon puhuttavat jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaan bruttokansantulon, arvonlisäverokertymien ja tuontimaksujen sekä maataloustullien mukaisesti. Vuonna 2018 Suomi maksoi lisäksi 127 miljoonaa euroa Britannialle myönnettyä, erosta johtuvaa jäsenmaksualennusta.

Suomi on vauraana jäsenmaana ollut pääsääntöisesti EU:n nettomaksaja. Se tarkoittaa, että vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta Suomi on maksanut jäsenyydestään rahallisesti enemmän kuin saanut.

EU:n sisämarkkinat kuitenkin kasvattavat Suomen bruttokansantuotetta 13 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi vapaan liikkuvuuden ja unionin tuoman vakauden vaikutusta on vaikea arvioida rahallisesti.

”Tuoreimpien tutkimusten mukaan EU-jäsenyys on hyödyttänyt Suomea monin eri tavoin: se on tukenut talouskasvua synnyttämällä tuhansia uusia työpaikkoja. Ulkomaankauppa on kasvanut laajentuvien sisämarkkinoiden ansiosta, mikä on mahdollistanut erikoistumisen, synnyttänyt kilpailua ja parantanut tuottavuutta”, Kukkonen sanoo.

Samalla kun jäsenmaksut nousivat, Suomen saamat tulot pienenivät 23 miljoonaa euroa. Eniten tukea Suomi saa maatalouteen, jonka osuus kokonaistuen määrästä kasvoi edellisvuodesta.

Asukasmäärään suhteutettuna Tanska oli suurin nettomaksaja ja Liettua suurin nettosaaja. EU-jäsenyys kustansi Tanskalle 207 euroa asukasta kohden, ja Liettualle maksettiin 609 euroa per asukas.

EU:n puheenjohtajamaana Suomi on valmistellut esitystä seuraavalle rahoituskehityskaudelle 2021-2027. Alkuperäinen tavoite oli saada budjetti sovittua vuoden loppuun mennessä, mutta Yle Uutisten mukaan keskustelu jatkuu vielä ainakin ensi vuonna Kroatian puheenjohtajakaudella.