Lauantaina 29.2.2020 Helsingin Kulttuuritalolla järjestettiin King Of Kings World Series -potkunyrkkeilytapahtuma kansainvälisen Bushido-liiton (IBF) toimesta. Tapahtumassa oli mukana lukuisia suomalaisia puoliammattilaisia ottelijoita, sekä ammattilaistatuksella kamppailevia kotimaisia sekä eurooppalaisia tähtiä. Ilta huipentui liiton jakamaan höyhensarjan maailmanmestaruusvyön kamppailuun, jossa kotiyleisön suosikki helsinkiläinen Pok “The” Biil päihitti liettualaisen Igor Osininin.
Suomen kamppailu-urheilussa potkunyrkkeily on jäänyt pahasti vapaaottelun sekä nyrkkeilyn varjoon. Uutisista saa lukea usein, miten suomalaiset Makwan Amirkhani, Robert Helenius tai Eva Wahlström on pärjännyt omien lajiensa titteliotteluissa. Mutta mites sitten potkunyrkkeily?
Potkunyrkkeilyssä Suomen kisat ovat usein niin sanottuja “salikisoja”, jossa joku paikallinen seura järjestää Suomen- tai piirimestaruustason turnauksen. Tällaisissa tapahtumissa meno on hillittyä, eikä paikalla ole kuin ottelijoiden omaisia sekä lajin vannoutuneita seuraajia. KOK tekee tässä ison poikkeuksen.
Paikan päällä vallitsee maailmanluokan Show Business -meno. Vähäpukeiset kehätytöt viihdyttävät yleisöä keikuilemalla erien välissä, valmentajat huutavat ohjeita kurkku suorana, ja kirsikkana kakun päällä, tapahtuman selostaja huutaa ottelijoiden nimiä “lets get ready for rumble”-tyylisesti neliskulmaiseen mikrofoniin. Ihmisiä riittää katsomoiden täydeltä ja anniskelualueilla yhtä moni nauttii virvokkeita isompia otteluita odottaen. Tapahtuma on vetänyt paikalle kamppailulajien ystäviä ympäri Suomen, mutta lajista tietämättömätkin nauttivat tunnelmasta.
-Ei mitään suurempaa kosketuspintaa kamppailu-urheiluun ole, mutta lajit, etenkin vapaaottelu, on nykyään pinnalla ja kaikki tuntuvat puhuvan niistä. Kaveri laittoi viestiä tapahtumasta, niin ajattelin että mikä ettei, kertoo Turusta Helsinkiin matkannut Henri.
-Löysin tapahtuman netistä ja pohdin, että olisi hienoa nähdä potkunyrkkeilyä ihan paikan päällä. Täytyy kyllä sanoa, että onhan tämä täysin eri laji kun telkkarista seurattuna, Henrin ystävä Mika kommentoi.
-Ja tämä tunnelma on mitä mahtavin! Siistiä olla tällaisessa tapahtumassa, Henri jatkaa.
Voisi kuvitella, että testosteronin ja adrenaliinin täytteiset kamppailutapahtumat tuottavat järjestäjille vaikeuksia. Näin ei asia kuitenkaan ole.
-Näissä kamppailu-urheilutapahtumissa on se hienoa, että asiakkaat ovat aina poikkeuksellisen ystävällisiä, kertoo tapahtumassa järjestyksenvalvojana toimiva Eila.
Tapahtuma on edennyt alkoholitarjoilusta huolimatta rauhallisissa merkeissä.
-En tiedä mikä siinä on, mutta kamppailulajien ystävät tuntuvat huomioivan muut aina yhtä hienosti. Tänäänkään ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka narikkaan muodostui melko pitkät jonot ennen tapahtuman alkua. En kuullut kenenkään edes valittavan, Eila jatkaa.
Ottelut luovat eläimellisen menon.
Ottelua edeltää esittely, jossa kamppailija saapuu kehään oman esittelymusiikin tahtiin lentosuukkoja lähettävän kehätytön kantaessa kamppailijan edustaman maan lippua. Biisivalintoina toimivat yleensä väkivaltainen räppi tai mahtipontinen metalli, mutta löytyi joukosta myös Aleksi Holmbergin sisään tullessa J. Karjalaisen Mennyt Mies kappale, jossa lauletaan lipovasta liskomiehestä. Vertaus kenties ottelutyliin? Ainakin Holmberg väisteli ansiokkaasti Ali Tamourin potkuja ja lyöntejä, vaikka joutuikin taipumaan toiselle suomalaiselle hajaäänin ratkaistussa ottelussa.
Kamppailijat pitävät show’ta yllä itsevarmoilla eleillä ja ottavat yleisön mukaan tuulettamalla. Yleisö villiintyy helposti tunnelmaan mukaan huutamalla suosikkien nimiä. Valmentajat ja seuratoverit yltyvät mylvintään jopa yleisöä intohimoisemmin huutamalla pää punaisena ohjeita, jotka jäävät useinmiten hurmoksellisiksi kannustuksiksi. “Lyö sitä niillä käsillä!”. Jes.
Kohahduttavimpia hetkiä ovat upeat yksilösuoritukset. Ottelioiden välillä saamat berserkkimäiset flow-tilat, jotka johtavat yksipuoliseen vastustajan moukarointiin, saavat koko yleisön seisomaan kiihkon vallassa. Suomalaisen Abdifatah Khalifin tyrmätessä ensimmäisessä erässä maanmiehensä Korede Lawrencen uskomattomalla jumping knee -potkulla, ei yleisössä kukaan pysy penkeillään.
Myös järjestäjien näkökulmasta tapahtuma etenee onnistuneesti.
-Olemme toista kertaa Helsingissä, joten oli helppo varautua kaikkeen, kun asiakkaat tiesivät meidän otteluista ja me tiesimme, mitä paikalliset asiakkaat meiltä odottavat, kertoo tapahtuman markkinointivastaava Ligita Muzekeviciute.
Tapahtumaan on myyty sen kokoon nähden huomattava määrä lippuja. Ligitalla on selvä näkemys siitä, mistä se johtuu.
-Vaikka tapahtuma on pieni, olemme saaneet mahtavat ottelijat paikalle tätä päivää varten. Liittomme kaikki kamppailijat ovat kovatasoisia, mutta suomalaisissa on jotain erityistä. He suhtautuvat lajiinsa uskomattomalla intohimolla ja antavat kaikkensa kehässä.
Intohimo näkyy tapahtumassa niin ottelijoissa kuin yleisössäkin. Tunnelmassa yhdistyy upealla tavalla huippu-urheilu ja hienosti toteutettu savukone-strobovalo -show. Tapahtumassa päästiin mahtavalla tavalla jenkkityyliseen urheiluhekumoniaan. Lisää tällaista tännekin, kiitos.
Ennen illan huippukamppailua miesjoukko yrittää kävellä istumapaikoille alkoholijuomien kanssa. Järjestyksenvalvoja käy huomauttamassa, ettei juomia saa viedä anniskelualueen ulkopuolelle. Miehet pahoittelevat ja siirtyvät kulmapöytään viimeistelemään oluet.
-Siinäs näet, mielettömän kohteliaita nuoria miehiä, tuttu järjestyksenvalvoja Eila hihkaisee pilke silmäkulmassa.
