”Varmaan kolmevuotiaalle on jo hyvä alkaa puhumaan lapselle asiasta”
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen (Seta ry:n) johtava sosiaalityöntekijä/psykoterapeutti, Maarit Huuska, 53, on jo 90-luvun lopusta asti tehnyt töitä translasten ja –nuorten perheiden asemaa ja tilannetta parantaakseen. Alun perin Maaritin sai lähtemään näinkin tärkeään työhön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen halu.
”Se on ollut sitä aikaa, ettei transihmisten asioista olla puhuttu juuri ollenkaan, koska ne ovat olleet aivan uusia asioita. Sitten taas tämä lasten ja perheiden tilanne tämän asian suhteen nousi omassa työssä isoksi osaksi, kun aloin käydä kansainvälisissä seminaareissa”, Maarit muistelee.
Maarit vielä lisää, että transaikuiset olivat alkaneet kertoa hänelle lapsuuden kokemuksistaan ja yksinäisyyden tunteista. Huoli transaikuisten, -lasten ja –nuorten tuen puutteesta sai Maaritin tuolloin 2000-luvun alussa tajuamaan, että heidänkin asioitaan olisi hyvä ajaa eteenpäin erilaisilla ryhmäkoulutuksilla.
”Näin olemme saaneet yhteyden translasten –ja nuorten perheisiin ja tänä päivänä vanhemmat lähestyvätkin meitä oma-aloitteisesti”, Maarit kertoo.
Miksi lapselle ylipäätänsä on tärkeää puhua tästä?
”Koska ne asiat kuuluvat lasten elämään. Nykyään sukupuolen moninaisuus voi kuulua lasten elämään esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa, jos esimerkiksi luokkalainen tai opettaja on transtaustainen”, Maarit toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi.
Maaritin mukaan Suomen terveyskyselyssä kävi ilmi, että noin 1% lapsista tuo esille sellaista, etteivät he samaistu lainkaan omaan sukupuoleen. Ja että noin 4% lapsista taas kertoo ”liikkuvasta kokemuksesta” eli välillä heistä tuntuu pojilta ja välillä tytöiltä
”Koska aihe koskettaa joitakin lapsia erittäin henkilökohtaisesti, niin senkin takia on tärkeää, että lapsi tiedostaa, ettei ole yksin kokemuksensa kanssa”, Maarit kehottaa.
Monen vanhemman ja lapsettomankin huulilla herää kuitenkin usein erittäin oleellinen kysymys; minkä ikäisenä kannattaa lapselle OIKEASTI alkaa puhumaan sukupuolen moninaisuudesta? Maaritin mukaan lapselle kehittyy 2-3 -vuotiaana sukupuolisamaistuminen ja lapsi alkaa tuolloin sanoittamaan sitä, mihin sukupuoleen hän samaistuu.
”Siksi varmaan kolme vuotiaalle on jo ihan hyvä alkaa puhumaan asiasta. Ja ehkä enemmän laajentaa lapsen ymmärtämistä ja maailmaan tutustumista esimerkiksi lastensatujen ja tarinoiden avulla”, Maarit vihjaa.
”Vanhempana joutuu tekemään paljon uusia ratkaisuja ja uusia kulttuurimalleja, mitä meiltä puuttuu tästä yhteiskunnasta”, Maarit vielä lisää.
Kulttuuri ei aina määritä perheen suhtautumista
Maaritin mukaan yhä useampi vanhempi on hänen uravuosiensa varrella alkanut hakea tukea lapselleen ja vinkkejä lapsen tukemiseen.
”Vähemmän vanhemmat kuitenkaan hakevat tukea omaan prosessiinsa, vaikka sekin on tärkeää ja siihenkin tarjoamme apua”, Maarit kertoo.
Maarit nostaa yhden asennetutkimuksen, jonka mukaan noin 70-80% vanhemmista hyväksyisi, jos lapsi esimerkiksi kokisi olevansa transsukupuolinen. Maaritin mukaan se on enemmän kuin monissa Euroopan maissa. Ja vaikka Maaritin mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa transihmisten oikeuksien vahvistamista, hän kuitenkin muistuttaa, että siitä huolimatta Suomessa kuitenkin esiintyy syrjintää.
”Valitettavasti myös tietämättömyyttä ja kielteisiä ennakkoluuloja esiintyy edelleen monessa ihmisessä”.
On otettava kuitenkin huomioon, että suomalainen kulttuuri on melko avarakatseisempaa muihin kulttuureihin verrattuna.
”Itsekin olen tavannut maahanmuuttajia, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa, koska omassa perheessä on väkivallan uhkaa sukupuolivähemmistön kuuluvuuden takia”, Maarit kertoo
Maarit kuitenkin muistuttaa, ettei kulttuurin perusteella voi päätellä perheen suhtautumista sukupuolen moninaisuuteen, vaikka se onkin monessa sellaisessa kyllä tabu. Näkeehän kuitenkin suomalaisessakin kulttuurissa edelleen paljon ahdasmielisyyttä.
”Usein uskonnollinen tausta perheessä ja ennakkoluulot voivat olla syitä ahdasmielisyyteen. Ja vaikka perhe tulisikin yhteisökulttuurimaasta, missä suhtautuminen on yleisesti kielteistä, niin silti tietyssä perheessä voi olla avoimuutta, rakkautta ja hyväksyntää oman lapsen monisukupuolisuutta kohtaan”, Maarit kertoo.
Rakkaus vahvistaa suhdetta lapseen parhaiten
Maaritin mielestä parhain vinkki perheille on rakastaa omaa lastaan sukupuolen moninaisuudesta huolimatta. Myös lämmin suhtautumistapa ja kuunteleminen on kultainen avain yhteyden saamiseksi.
”Sen tiedetään vahvistavan suojatekijöitä ja auttavan vähemmistöstressiä vastaan. Kuuntele tarkasti, mitä lapsi sanoo ja luota siihen”, Maarit ohjeistaa.
Maarit myös muistuttaa, että lapsen tukemisen ja kannattelemisen helpottamiseksi on myös hyvä muistaa arvostaa omaa rooliaan kasvattajana.
”Translapsen vanhemman rooli ei ole kuitenkaan aina ihan helppo, niin on hyvä muistaa olla myötätuntoinen myös itseään kohtaan”, Maarit neuvoo.
