Mirja on tullut Vuosaaresta Kallioon hyvän kirppisvalikoiman perässä.

Iltapäivän hämärä hiipii Kallion kaduille, mutta se ei saa Helsingin suosituimman kirppisalueen tunnelmaa himmenemään. Helsinginkadulla käy ihmisten ja ajoneuvojen vilinä, kylmä tuuli ujeltaa voimakkaasti ulkona liikkujien iholle. Kävellessä Hesaria pitkin sormet kylmettyvät ja muuttuvat kankeaksi. Recci -niminen kirpputorimyymälä kutsuu kadulla kulkijaa valoisuudellaan ja lämmöllään. 

Recci:n valoisassa ja lämpimässä myymälässä on useita asiakkaita, he hypistelevät, ehkä kylmän innoittamana, lämpimän näköisiä takkeja. Kaikki asiakkaat ovat naisia. Miesten vaatteille varattuja rekkejä on liikkeen perällä muutamia. Paikalle saapuu arviolta parikymppinen mies. Hän hivelee muutamaa vaatepartta ja tekee lähtöään kiireisen näköisenä. Kysymykset kirppiskokemuksista kantautuvat seinille, koska nuorella miehellä musiikki soi voimakkaasti kuulokkeista.
 

Kirpputorit ovat saaneet nimensä kirppuisista vaatteista 

Kirpputorit eli kauppapaikat, joissa myydään useimmiten vanhaa ja käytettyä kodin irtaimistoa, kuten vaatteita ja taloustavaroita tai itse valmistettuja tuotteita, ovat lähtöisin Ranskasta. Kirpputori on saanut nimensä vanhoissa vaatteissa usein olleista kirpuista. Nykyään kirppuisiin vaatteisiin ei viittaa muu kuin kirpputorien nimitys, sillä vaatteet ja tekstiilit ovat suomalaisilla kirpputoreilla pestyjä. 

Recci:n kirpputorimyymälä Helsingin Kalliossa.

Kirpputorien historiaan perehtyneen Juri Nummelinin blogin mukaan kirpputorien suosio alkoi Suomessa 90-luvun laman myötä.

”Lamaa edeltävällä vuosikymmenellä Suomessa elettiin juppiaikojen kulutusjuhlaa, jonka jälkeen monet ihmiset kokivat huonoa omaatuntoa talouden ylikuumenemisesta ja ajautumisesta lamaan. Ihmisten painiskellessa kulutustottumuksiensa kanssa olivat tuolloin ajat otollisia kirpputorien yleistymiselle Suomessa” .  

Mielikuvat tunkkaisista ja nuhjuista kirpputoreista eivät enää nykypäivinä pidä paikkaansa, sillä Helsingin kirppiksillä on puhdasta ja valoisaa. 

Recci:n myymälänhoitajana toimiva Susanna Kajander kertoo myös muita näkökulmia, miksi kannattaa ostaa vaatteet kirppiksiltä. 

”Meiltä löytyy kaikille kohderyhmille hyväkuntoista ja siistiä puettavaa. On ihan turhaa hankkia kaikki vaatteet uutena, käytettynä saa edullisesti hyvää laatua. Tämä on työ, mitä voin tehdä hyvällä omalla tunnolla” . 

 

Miten saada miehet innostumaan vaatekierrätyksestä? 

Kirpputori -keskustelut jäävät helposti naisten keskiseksi jutusteluksi parhaista paikoista ja huippulöydöistä. Vaatekirppiksiä ei juurikaan mainosteta miehille. 

”Olen työskennellyt vuoden päivät tässä Recci:llä ja olen huomannut, että miehet eivät yksinkertaisesti tuo vaatteita kierrätykseen yhtä paljon kuin naiset” , Reccin Susanna sanoo. 

Susanna on työskennellyt Recci:ssä vuoden päivät.

Recci:n asiakasvirtaa seuratessa huomaan naisasiakkaiden viipyilevän hyllyjen välissä pidempiä aikoja tutkailemassa tarjontaa. Harmonia särkyy hetkeksi, kun myymälän ovi avautuu ja sisään astuu mies tuoden mukanaan hyytävän viiman. Hän kävelee päättäväisesti suoraan kassalle ja kysyy Susannalta kaulahuiveja. Ostotapahtuma on yksinkertainen; hän tulee sisään, kysyy tarvitsemaansa, ihmettelee valikoimaa, valitsee yhden, maksaa ja poistuu myymälästä. Sillä välin paikalla olevista naisasiakkaista kukaan ei ole poistunut myymälästä. Tämän tyyppiselle kohderyhmälle voisi olla markkinaa kirpparibisneksessä; miesten vaatteisiin erikoistuneesta kirpputorimyymälästä, jossa tuotteet olisivat selkeästi esillä, vaatimatta vaivalloista penkomista.
 

Pois kertakäyttökulttuurin suosimisesta 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 suomalainen osti tekstiilejä uutena keskinmäärin 13 kiloa ja kierrätyksestä runsaan kilon. 

Vuonna 2012 tekstiilejä poistettiin yksityisten ja laitostalouksien käytöstä yli 71 miljoonaa kiloa, niistä kaatopaikoille poltettavaksi vietiin yli 58 miljoona kiloa ja vain 1,5 miljoonaa kiloa niistä kierrätettiin raaka-aineeksi. Lukujen perusteella on toivottavaa, että ihmiset alkaisivat vieroksumaan kertakäyttökulttuuria ja omimaan kierrätykseen liittyvää kestävää ideologiaa. 

 

Mirja tuo Recci:iin rikkinäiset vaatteet

Jututtaessa ihmisiä ymmärtää laajemmin näkökulmia kierrätyksen tärkeydelle tuotteiden edullisen hintatason lisäksi. Näkökulmia jakaa myös Vuosaaresta Kallioon hyvän kirppistarjonnan perässä tullut Mirja Alanen. Hänellä on yllään hyvällä maulla hankitut ulkovaatteet. 

”Kannatan kierrätystä kaikissa muodoissa. Tälläkin hetkellä, kaikki mitä mulla on päällä, on peräisin kierrätyksestä. Ostan käytännössä kaikki vaatteet kirppiksiltä ja näissä löytää mun mielestä paremmin itselle mieluisia kuin kaupoista. Rikkinäiset vaatteet tuon tänne Recci:lle, koska ne menee uudelleen käyttöön muulla tavalla” .  

Tänään Mirjalle on löytynyt tarpeeseen paita ja hame, jotka ovat vuodenajan mukaan tummanpuhuvia. Hän kertoo koko tuttavapiirinsä harrastavan kierrätystä.

Mirja löysi Recci:stä itselleen paidan ja hameen.

”Kavereilta ja tutuilta löydän vaatteita, joista he eivät itse enää pidä tai ne ovat väärän kokoisia” .  

Mirjalle kierrättäminen tuottaa iloa,  kun hän huomaa itselle tarpeettomaksi jääneen tavaran löytävän uuden käyttötarpeen jollakin toisella.  

 

Recci:n kautta kulkevasta materiaalista ainoastaan 2-3 prosenttia joutuu energiaksi

Recci kertoo sivuillaan olevansa kierrätyksen puuttuva lenkki. Yritys on liiketoimintaperiaatteella toimiva yksityinen ja riippumaton yritys. Myymälän tuotolla rahoitetaan Recci:n toiminnan lisäksi tekstiilien kierrätysmenetelmien kehittämistä. Recci:llä on heidän nettisivujensa mukaan laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla myyntiin kelpaamattomat tekstiilit päätyvät kierrätykseen erilaisiksi uusiomateriaaleiksi. Heidän kauttaan kulkevasta materiaalista ainoastaan 2-3 prosenttia joutuu energiaksi. 

Recci:n Kallion myymälä sijaitsee Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmauksessa Helsingissä.

Recci:ssä myynnissä olevat vaatteet ja tekstiilit ovat ihmisten lahjoittamia. Yritys ei siis maksa myytävinä olevista tuotteista muuta kuin logistiikkakuluja.  

”Myynnissä olevat tuotteet lahjoitetaan meille, niin hinnat pysyvät edullisina. Toki meillä on vaatteiden ja tekstiilien keräykseen liittyviä kustannuksia” , toteaa Susanna Recci:stä  

Recci on Tekstiilipankki Oy:n aputoiminimi. Yrityksen liikevaihto 2017 oli 383 tuhatta euroa. Se on moninkertaistunut vuodesta 2014, jolloin yrityksen liikevaihto oli 47 tuhatta euroa. Vuosina 2015 ja 2016 yritys teki tappiota yhteensä 31 tuhatta euroa. Vuoden 2017 tulos oli kuitenkin jo viisi tuhatta euroa plussalla. 

 

Sormikkaistakin voi alkaa kierrätyksen toteuttaminen 

Kiivaimpien ruuhka-aikojen äänet kantautuvat jo Helsinginkadun ja Fleminginkadun risteyksestä sisälle asti. Ajatus kylmään viimaan menemisestä ei houkuttele, kun kädet ovat jo mukavasti palautuneet kohmeesta. Hyllystä löytyy Thinsulate-sormikkaat 4,90 euron hintaan. Nuuhkaistaessa niissä on puhdas materiaalin tuoksu. 

On mukava lähteä kotimatkalle kädet puettuina lämpimästi eettiseen.  

Teksti ja kuvat: Lauri Pajula