(KUVA: Creative Commons)

“Miksi haluat radioon töihin, vaikka koko formaatti on kovaa vauhtia kuolemassa?” 

Tämä kysymys on noussut esille muutamaan kertaan keskustellessani ihmisten kanssa uratavoitteistani. Kysymyksen jälkeen tahdon yleensä tietää, miksi henkilö ajattelee ja kokee näin? Yleisin vastaus on, että eihän kukaan enää kuuntele radiota, kun on kaiken maailman spotifyt ja youtubet. Silti jo pienellä vilkaisulla tilastoihin huomataan, ettei asia ole näin; radiota kuunnellaan yhä ja enenevissä määrin. 

Jos mietin omia radionkuuntelutottumuksiani, ovat ne kuitenkin selkeässä laskusuhdanteessa. Nuoresta iästäni huolimatta olen saanut elää vielä sitä aikaa, kun radiota kuunneltiin koko ajan ja ensimmäisenä koulusta kotiin saapuessa napsautettiin radio päälle ja säädeltiin kanavan etsintä ja antennia niin kauan, että ääni saatiin kuuluviin puhtaasti. Toinen käsi läksykirjalla ja toinen äänitysnapilla odotettiin omia lempibiisejä, jotta saatiin ne tallennettua kasettiasemassa odottavalle c-kasetille. Ironista kyllä, nykypäivänä valitsen usein tietokoneen työpöydältä helposti löytyvän Spotifyn pikakuvakkeen, vaikka muutamalla napin painalluksella saisin käyttööni kaikki maailman radiokanavat. Tämä juuri tukee kysyjien kantaa siitä, miksi kukaan tänä yltäkylläisyyden ja helppouden aikana enää kuuntelee radiota.

Silti oma näkemykseni on, että radio ei suinkaan ole kuolemassa, se vain kehittyy. Pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa, on oleellista pysyä sen kehityksessä mukana. Jos kuluttaja on ennen mieltänyt radion yksinkertaisuudessaan sisällöksi, joka on kuunneltavissa kunkin kanavan omalla taajuudella, on käsite nykyään paljon laajempi.

Sosiaalinen media on tänä päivänä merkittävä osa lähes kaikkia mediatuotantoja, niin myös radiota. Sosiaalinen media on mahdollistanut radion laajenemisen pelkästä äänisisällöstä myös kuva- ja videosisältöön. Toisaalta tämä herättää kysymyksen siitä, jyrääkövätkö sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet perinteisen radion kokonaan alleen niin, että koko radio käsitteenä muuttuu? Oma kantani on, että nämä asiat vain tukevat toisiaan. Kuulija voi seurata esimerkiksi suosittujen radiojuontajien elämää lähetysten ulkopuolella ja juontajat voivat entistä helpommin brändätä itsensä sometiliensä avulla, joka näkyy konkreettisesti heidän luotsaamiensa radio-ohjelmien kuulijaluvuissa. Sometilien avulla radiokanavat voivat kuvittaa radiossa puhuttuja asioita ja antaa kasvot tutuille äänille.

Sosiaalisen median vaikutus onkin mielestäni vain elävöittänyt radiota, joka puolestaan on merkki siitä, että hitaan ja varman kuoleman sijaan radio elää ja voi hyvin. Kaikki edellä mainittu vain lisää omaa kiinnostustani alaa kohtaan ja vielä suuremmalla mielenkiinnolla odotan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuus ja alati muuttuva maailma tuovat tullessaan ja mikä olisikaan parempi paikka seurata tätä muutosta kuin aitiopaikalta?