Suomenlinna on tunnettu historiastaan. Unescon maailmanperintöluettelostakin löytyvä merilinnoitus toimii esimerkiksi helsinkiläisenä nähtävyytenä sekä asuinpaikkana. 


Muistan käyneeni saarella ensimmäisen kerran jo lapsena, joskus piknikillä ja joskus luokkaretkillä. Saaren menneisyyteen tutustuin lukion historiantunneilla. Varhaisaikuisuuden Suokki-muistoista välittyy aurinkoa sekä kesäinen Suomenlahti. 

Suomenlinnan historian voi sivuuttaa helposti, jos tavoitteena on löytää mukava paikka piknikille. Mahdollinen sivuuttaminen on inhimillistä, mutta muistikuvani Suomenlinnasta saivat uuden ulottuvuuden, kun törmäsin internetissä erääseen karttaan.

Kyseessä on Suomenlinnan kartta, johon on piirretty Suomen sisällissodan aikaiset vankileirit

(Kartta: Suomenlinnan sotavankileiri 1918-1919 -näyttelyn kartta, v. 2004, Suomenlinnan hoitokunta)

Suomenlinnan vankileirit perustettiin sisällissodan jälkeen vuonna 1918. Ne toimivat osana Helsingin vankileiriä, johon kuului myös Katajanokan, Isosaaren ja Santahaminan leirit. Suomenlinnassa oli yhteensä noin 10 000 punavankia. Olot olivat huonot. Ruuasta oli pulaa, hygieniasta ei voinut huolehtia ja taudit levisivät.

Suomenlinnan vankeja pidettiin vanhoissa sotilaskasarmeissa. Venäläisten rakentamat kasarmit otettiin Suomen valtion haltuun nopeasti itsenäistymisen jälkeen. Saarella sijaitsevat, tyhjillään olevat rakennukset olivat luonnollisia paikkoja vankien sijoittamiselle. Niissä asuminen oli kuitenkin ahdasta, sillä väkeä oli liikaa.


Alun perin vankeja sijoitettiin saaren eri puolille ilman selkeää luokittelua. Myöhemmin heitä alettiin luokitella.

Suomenlinnan päälaiturin lähellä seisoo keltainen puurakennus. Karttaan numerolla 18 merkitty rakennus toimi sisällissodan jälkeen naisvankien kasarmina. Alun perin naisia pidettiin Santahaminan leirillä, mutta sen sulkeuduttua heidät siirrettiin Suomenlinnaan. Naisvankien kasarmi kuului viidenteen vankipiiriin.

Ravintola Bastion Bistro

Nykyisin rakennus tunnetaan ravintola Bastion Bistrona. Ravintolan pihasta huokuu boheemi tunnelma. Talvikuntoon laitetulta terassilta näkee sekä Pikku- että Länsi-Mustasaareen.

Terassilta näkyvät Länsi-Mustasaaren kasarmit toimivat myös vankiloina. Ne kuuluivat toiseen vankipiiriin. Kyseiselle alueelle sijoitettiin ihmisiä, joita ei ollut tuomittu ja joita odotti enintään neljän vuoden rangaistus. Tähän vankipiiriin sijoitettiin myös kouluttautuneet. Luokittelusta riippuen vankeja kohdeltiin eri tavoilla. Nykyisin kasarmit ovat asuinkäytössä.

Länsi-Mustasaaren kasarmit
Soittokunnantalo

Soittokunnantalo tunnettiin vankileirien aikana nimellä vankikasarmi 67. Rakennuksessa toimi etappipataljoona sekä siviilivartiosto. Nykyisin rakennuksessa asutaan. Piikkilanka-aita on vaihtunut kotirauhaa korostavaan kylttiin.

Soittokunnantalon eteläpäädyn läheltä löytyy kolmikerroksinen rakennus, joka tunnettiin  vankileirien aikana nimellä vankikasarmi 4. 

Vankikasarmi 4

Massiivinen vanha rakennus, ihmisistä autio alue sekä lumeton Suomenlinna luovat hetkellisesti oudon tunnelman. Se kuitenkin arkipäiväistyy nopeasti, kun kauppakasseja kantava nainen saapuu asuintalolleen.

Eteläisessä Iso-Mustasaaressa sijaitsevat vankikasarmit 67 ja 4 kuuluivat kolmanteen vankipiiriin. Piirin keskimääräinen vankiluku oli vuoden 1918 kesäkuukausien aikana noin 1 200.

Sodan päättyessä piirejä oli neljä, mutta vankimäärän kasvaessa niitä perustettiin lisää. Kartassa näkyy, miten neljäs ja kuudes vankipiiri ovat limittäin. Alun perin neljännen piirin kasarmit olivat karttaan merkatut rakennukset 7 ja 10, mutta myöhemmin ne otettiin kuudennen vankipiirin käyttöön. Suomenlinnan telakan eteläpuolella sijaitsevat kasarmit liitettiin neljänteen piiriin, jossa kesällä 1918 vangittuna lojui noin tuhat ihmistä.

Kartan vankikasarmi 6. Rakennuksessa toimii nykyisin Susisaaren ruokala.

Suomenlinnan tunnetun nähtävyyden, Suuren linnanpihan rakennus palveli niin ikään vankileiriä.

Vuosina 1918-1919 kuvan vasemmanpuoleinen rakennus toimi siviilivartion kasarmina. Oikeanpuoleinen rakennus palveli Susisaarella sijatsevan neljännen piirin kansliana.

Susisaarelle sijoitettiin elinkautisen rangaistuksen saaneet vangit. Siellä olevien leirien oloja pidettiin huonoimpina. 

Kartassa näkyvät rakennukset 7 ja 10 kuuluivat huonomaineiseen kuudenteen vankipiiriin. Erityisesti rakennuksessa 7 oli paljon ongelmia. Kasarmi oli suunniteltu 500 sotilaalle, mutta vankeja oli enimmillään huomattavasti yli 1000. 

Kartassa näkyvällä, piikkilangoilla rajatulla alueella vangit saivat ulkoilla. 

Kasarmi 7 ja sen edessä oleva aukio.

Paikka herättää erilaisia ajatuksia riippuen vuorokauden ajasta ja säästä. Aurinkoisena päivänä luminen kenttä näyttäytyy samaan aikaan karuna ja kauniina. 

Lumettomana päivänä auringon laskiessa kentästä välittyy jopa aavemainen tunnelma.

Vankikasarmi 7 vuonna 1918. (Kuva: Museoviraston valokuvakokoelma. Teos: Allan Tiitta – Suomenlinnan sotavankileiri 1918-1919)

Nykyisin vankikasarmi seitsemässä sijaitsee Helsinki International Artist Programme HIAP:in osana toimiva galleria Augusta. 

Vankikasarmi 10

Vankikasarmi kymmenessä ovat nykyisin Taidekoulu Maa, Kurtiini Hamilton-Polhemin kokoustila sekä Tullimuseo. Rakennukselle johtava keltainen puuaita mukailee piikkilanka-aidan muotoa.  


Tunnelma pysyy suhteellisen arkipäiväisenä ottaen huomioon aidan päästä löytyvän lajittelupisteen. Rakennuksen porttiholvissa näkyy vielä jäänteitä kaltereista.

Kasarmi kymmenen porttiholvi.

Kuudennen vankipiirin keskimääräinen vankimäärä kesällä 1918 oli noin tuhat.

Viimeisenä kartan kohteena esittelen Kustaanmiekassa sijaitsevaa todennäköistä teloituspaikkaa. Kyseisessä kohdassa teloitettiin suurin osa kuolemaantuomituista punavangeista.

Walhallan etupiha.

Nykyisin paikalla sijaitsee vuodesta 1952 toiminut ravintola Walhalla, ja sen yhteydessä toimii pizzeria Nikolai.

Kuvailen ravintolan sijaintia vähintään diipiksi, mutta synkästä historiasta huolimatta Walhalla ja koko Suomenlinna säilyy hienona paikkana. Historian tunteminen on tärkeää, mutta oman mielenterveyden vuoksi kannattaa päästää irti ja nauttia nykyhetkestä.  

Lähteet:

Allan Tiitta – Suomenlinnan sotavankileiri 1918-1919

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163337/Jokipii_Ilkka_Progradu_2016.pdf?sequence=2&isAllowed=y

http://frantic.s3.amazonaws.com/suomenlinna/2018/02/Vankipiirit-kartalla.pdf

https://www.fmedia.fi/suomenlinna/rakennustenhistoria.html