Susani Mahadura

Susani Mahadura on suomalais-srilankalainen toimittaja sekä elokuvaohjaaja. Hän on tehnyt monikulttuurisuutta käsittelevän Yle puhe -kanavan radio-ohjelman Mahadura & Özberkanin yhdessä turkkilaissyntyisen Yahmur Özberkanin kanssa. Tummaihoisena toimittajana työskentely ei ole Suomessa ruusuilla tanssimista, ei ainakaan uran alkuvaiheessa. Mahadura on törmännyt eriarvoiseen kohteluun uransa aikana. Kaikesta hän ei ole kuitenkaan puhunut julkisesti.

– Ajattelin, että pitää niin sanotusti nousta tikapuita pitkin ja kestää se kaikki. Mulla on ollut mentaliteetti, että viimeistään silloin, kun minulla on asema tällä alalla ja tiedän, että minua kuunnellaan, pystyn puhumaan ja kertomaan, millainen tämä matka on ollut, Mahadura sanoo.

Vaikka Mahadura on saanut urallaan eriarvoista kohtelua, sisältää se paljon myös positiivisia kokemuksia. Mahadura kertoo, että on paljon tuottajia, pomoja sekä kollegoita, jotka ovat tukeneet ja tsempanneet häntä uran aikana. He ovat antaneet eväitä ja työkaluja tulla paremmaksi toimittajaksi, sekä antaneet myös paljon mahdollisuuksia. Vaikka moni on ollut tsemppaava Mahaduraa ja hänen uraansa media-alalla kohtaan, on myös tapauksia, joissa työyhteisössä on muun muassa mamuteltu. Se on saattanut tapahtua suoraa päin naamaan tai Mahadura on saanut kuulla siitä joltain toiselta.

– Se oli kamaa siinä mielessä, kun mulla oli muutenkin paineita. Esimerkiksi silloin, kun tehtiin Mahadura & Özberkania, niin jotkut heittivät, että “sieltä ne mamu toimittajat tulevat.” Se fiilis, että sulla ei oo turvallista työyhteisöä takana, joka niin sanotusti pitää sun puolia, niin on se ollut kieltämättä itselle tosi vaikea juttu käsitellä, Mahadura kertoo.

Kelet (2020) on ensimmäinen pitkä dokumenttielokuva, jonka Mahadura ohjasi. Kelet-dokumenttielokuva kertoo suomalaisesta transnaisesta, jonka hänen perheensä hylkäsivät tämän tultua kaapista ulos. Dokumenttielokuva oli iso juttu sekä Mahaduralle että Keletille, sillä Keletin tarinaa ei ole ennen kuultu ja se on ainutlaatuinen.

– Mä olin yhdessä toimituksessa, jossa oli kakkukahvit, jossa niin kun nostettiin maljaa hyvän duunin vuoksi. Yksi kollega heitti siinä kohtaan, että “mamukakku”. Se oli sellainen hetki, että oikeesti. Mä en saa edes tästä hetkestä nauttia ilman, että joku heittää harkitsemattoman kommentin. Mut mä sanoin kyllä siitä asiasta suoraan tälle kollegalle ja tuli hyvät keskustelut ja kaikki on nyt hyvin, Mahadura kertoo.

Iltalehti uutisoi 28.11.2018, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tuoreen selvityksen mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa. Mahadura on itse tuonut esimerkillisesti esille, että media-ala tarvitsee moninaisuutta ja keskustelu aiheesta on käynnistynyt. Mediataloilla on tärkeä osuus moninaisuuden normalisoinnissa Suomessa.

– Mediahan heijastaa yhteiskuntaa, ja mun mielestä se on tavallaan median tehtävä olla demokratian ytimessä ja näyttää, minkälainen maa Suomi on. Suomi on moninainen maa, mutta se ei näy mediassa tarpeeksi. Vähemmistöille sekä etnisen taustan omaaville pitää antaa mahdollisuus osallistua kaikkiin keskusteluihin esimerkiksi taide, tiede kulttuuri, yhteiskunta jne. Ei vaan silloin, kun heiltä pyydetään osallistumaan keskusteluun, Mahadura sanoo.

Muutosta tapahtuu ja toivoa on tosi paljon. Mahadura toteaa, että kun hän itse aloitti työt media-alalla viisi vuotta sitten, niin jo viidessä vuodessa on otettu valtavasti askelia
eteenpäin. Mahaduran mukaan seuraavat 5-10 vuotta tulevat olemaan median osalta todella kiinnostavia, koska muutoksia tulee tapahtumaan huomattavasti.