Seksuaaliterapeutti Jaana Tuovinen on auttanut monia ihmisiä löytämään seksuaalisen hyvinvoinnin tasapainon niin pariskunnille kuin naimattomille.
Hän kertoo asiakaskuntansa vaihtelevan noin 13-70 -vuotiaiden välillä. Jaana tekee seksuaaliterapian lisäksi myös yksilö-, parisuhde-, ja taideterapiaa sekä elämänkaarivalmennusta.
Jaanan mukaan seksuaaliterapia on pelkojen voittamista ja läsnäoloon asettumista.
Lastentarhatyöstä seksuaaliterapeutiksi
Jaana oli tehnyt yli 30 vuotta töitä lastentarhassa, kun lopulta hän päättikin lähteä opiskelemaan seksuaali- ja parisuhdeterapeutiksi
”Minua on aina kiinnostanut terapiatyö. Parisuhteet on aina kiinnostanut ja minulta aina kysyttiinkin neuvoja parisuhteeseen liittyen. Sitten ihmeen kautta pääsin opiskelemaan työn ohessa seksuaaliterapiaa ja se alkoikin kiinnostamaan entistä enemmän”, Jaana muistelee.
Jaanan mukaan hänen ammattinsa ei enää tänä päivänä luo kauhua ihmisten silmissä. Hänen mukaansa nykyään seksuaalisuudesta puhutaan enemmän eikä se ole enää häpeän verhoamaa.
”Tuntuu, että nykynuoret haluavat oikeasti apua, eikä se ole enää häpeällistä mennä terapiaan. Uskonkin, että ilmapiiri on nykyään sellainen, että uskalletaan etsiä apua”, Jaana toteaa.
Terapia määrittyy oman ongelmansa mukaan
Jaana kertoo ihmisten tulevan yleensä seksuaaliterapiaan jonkun ahdistuksen tiimoilta.
Jaana nostaa esimerkeiksi parisuhteen kariutumisen, lähestymisen pelon, seksuaaliterveyden ja seksuaalisen suuntautumisen. Intiimin pelko on myös yksi yleinen ongelma.
”Intiimin pelossa on tärkeää seksuaaliterapiassa lähteä katsomaan henkilön koko seksuaalihistoriaa. Sitä kutsutaan seksuaalianamneesiksi, jossa käsitellään lapsuutta ja nuoruutta sekä perhettä, jossa ollaan kasvettu. Myös suvun ja omaa asennetta seksiin pohditaan tarkasti”, Jaana kertoo.
Ihmisten tullessa terapiaan tehdään aina ensin hoitosuunnitelma.
Siihen liittyy muun muassa, että mikä on henkilön sen hetkinen haaste ja sabotoiko tiedostamaton menneisyys parisuhdetta. Sen myötä lähdetään kartoittamaan kyseistä suunnitelmaa.
Teemoina voivat näissä olla muun muassa:
- Henkinen hyvinvointi
- Suhteen perusturvallisuus
- Fyysinen ongelma
- Tunne-elämä ja tunnetaidot
Hän tarkentaa vielä, että seksuaaliterapia on itse asiassa tutustumista omaan itseen.
”Suhde itseen on erittäin tärkeää ja hyvinkin verrattavissa suhteeseen toiseen. Kun pääset lähelle itseäsi, pääset myös lähelle toista.”
Jaanan mukaan ihminen usein yrittääkin ratkaista omaa traumaansa parisuhteessa.
”Meillä kaikilla on omanlaista kärsimyshistoriaa ja ne vaikuttavat aina meidän parisuhteeseen. Ja niiden pelkojen tiedostaminen ja niitä kohti meneminen on tärkeää, jotta ihminen voi alkaa rentoutumaan ja luottamaan parisuhteessa.”
Seksistä puhuminen kuuluu seksuaaliterveyteen
Läheisyys itseen voi parantua Jaanan mukaan sitä kautta, että on joku, jonka kanssa voi puhua omista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä saada läheisyyttä ja arvostusta. Se kuuluukin Tuovisen mukaan normaaliin seksuaaliterveyteen. Hän kannustaakin ihmisiä puhumaan seksuaalisuudestaan paljon avoimemmin kumppanilleen.
”Luulen, että puhumisen suhteen on parantamisen varaa kaikilla, niin sinkuilla kuin parisuhteessa olevillakin. Avoimuus on keskinäistä peilaamista, joka lisää läheisyyttä. Ja jos pystyy paljastamaan omia pelkoja eikä koe pelkäämistä heikkoutena niin sitä kautta voikin päästä lähemmäksi itseä ja toista.
Miksi seksuaaliterapiaan?
Jaanan mukaan on tutkittu, että noin 80% prosenttia terapiassa käyneistä saa apua ongelmaansa.
Hän siis ehdottomasti kannustaa ihmisiä kokeilemaan seksuaali- ja parisuhdeterapiaa edes kerran.
Hän ei kuitenkaan halua korostaa vain seksuaaliterapian kannattavuutta vaan kehottaa ihmisiä tutkimaan ihan omia perustunteita tietyin väliajoin.
”Kysymykset kuten ”Mitä minä ajattelen, tunnen ja tahdon” voi jo itsessään lisätä huomattavasti tietoisuuden valoa omaan elämään. Sitä kautta voi tulla parempaa laatua elämään ja se lisää hyvinvointia pitkässä juoksussa”.
Kuuntele Jaana Tuovisen lyhyt haastattelu alla näkyvästä linkistä!
