Miksi valita salibandy? Miksei yritä huipulle joissakin arvostetuimmissa lajeissa?
Nämä on kysymyksiä, jotka ovat puhuttaneet ihmisiä jo kauan, varsinkin kun ei salibandyllä välttämättä edes elätä itseään Suomessa.
Urheilijat yleensä nuoruusvuosinaan pelaavat montaa lajia, pelataan esimerkiksi kesäisin jalkapalloa ja talvisin jääkiekkoa tai koripalloa. Mutta miksi yrittää huipulle salibandyssä?
Useimmiten huippu- urheilijoista tulleista nuorista näkee jo varhaisessa vaiheessa, kuinka pitkälle he voivat päästä lajin parissa. He omistavat tietynlaisen mentaliteetin ja asenteen, joka paistaa kauas. Treeneissä annetaan aina kaikkensa, eikä niistä ikinä olla pois.Mutta miksi keskittää tämä kaikki ammattimaisuus pieneen, ei niin tunnettuun lajiin?
Tällä hetkellä TPS Salibandy:ssä pelaava isokokoinen Mikko Hautaniemi, joka nuoruusvuosina pelasi useita eri lajeja muunmuassa koripalloa, olisi varmasti 197 senttimetriä pitkällä ja 94 kiloa painavalla kehollaan pärjännyt koripallopiireissä, jos vain asennoituminen lajiin olisi ollut sama, mitä se on nyt salibandyssä.
Itse olen sitä mieltä, että salibandy, joka on niin sanotusti “siisti sisälaji” ja siinä urheilijan mahdollisuudet päästä huipputasolle lajin pienemmän harrastajamäärän vuoksi on se syy, miksi nuori valitsee salibandyn lajikseen. Toinen syy varmasti on myös se, että jääkiekkoilijoita on niin paljon, mikä ajaa ne pelaajat, jotka ei siinä lajissa ihan niin pitkälle pääsekään, vaihtavat sitten salibandyyn ja kokeilevat sitä kautta. Tästä jääkiekkoilijoiden määrästä päästäänkin sitten seuraavaan syyhyn, miksi huippujääkiekkoilija päätyy loppujen lopuksi salibandyn maailmaan.
Kun lapsi pääsee tiettyyn ikään, alkaa kaikki muu kuin treeneissä käyminen kiinnostamaan, ja tähän ilmiöön olen törmännyt useasti. Tämän takia olemme luultavasti menettänyt huippu- urheilijoita kaikissa lajeissa jopa lopullisesti. Otetaan nyt esimerkkinä tämä aikaisemmin mainittu jääkiekko ja miten taitava nuori pelaaja menettää kiinnostuksen lajiin vanhetessaan
Muutama vuosi vierähtää ja halu urheilla palautuu. Sen sijaan että menisi takaisin jäähallille, mennäänkin “vähän lätkimään palloa” jonnekkin salibandy seuraan ja siitä tehdäänkin uuden innostuksen myötä itselleen ammatti.
