Elinkeinoelämän tutkimuksen mukaan keskituloisten mielestä ei ole mahdollista olla vapaa, jos on syrjäytynyt ja köyhä (KUVA: Hippopx)

Oletko koskaan ollut siinä tilanteessa, että haluaisit tehdä jotain, mutta sinulla ei ole ollut varaa siihen? Vapaus merkitsee jokaiselle ihmiselle eri asiaa, mutta minä ajattelen vapauden olevan esimerkiksi mahdollisuus tehdä, mitä haluaa miettimättä, onko siihen varaa. Vapaus on myös valtaa saada valita elämäänsä asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Jos rahalla on yksilön vapauden tunteeseen näin suuri vaikutus, miten raha vaikuttaa koko yhteiskunnan näkökulmasta siihen, onko Suomi vapaa maa?

Maailma ei tule koskaan olemaan paikka, jossa meillä kaikilla olisi tasa-arvoinen taloudellinen tilanne. Monet joutuvat Suomessakin miettimään ammatinvalintaa palkan näkökulmasta. Oma unelma-ammatti voi olla lastentarhahoitaja, mutta päätyykin rahankiilto silmissä opiskelemaan oikeustiedettä. Tilanne voi olla myös toisinpäin. Suomessa on vapaus pyrkiä opiskelemaan juuri sitä alaa, jota haluaa, mutta kaikilla eivät koulussa ansaitut arvosanat välttämättä riitä juuri siihen hyväpalkkaiseen ammattiin, johon haluaisi niiden riittävän. Tällöin joutuu luopumaan unelmista ja alkaa etsimään alaa, jota on helpompi päästä opiskelemaan tai jossa on paremmat työllisyysmahdollisuudet. Palkan suuruus eli raha ohjaa meitä siis ammatinvalinnassa ja rajoittaa vapautta valita juuri sitä ammattia, joka tuntuisi parhaimmalta mahdolliselta valinnalta  itselleen. Hyväpalkkainen työ on avainkeino saada lisää vapautta esimerkiksi lomamatkojen suunnitteluun. 

Elinkeinoelämän tutkimuksessa vuonna 2018 lähes puolet vastasi, ettei ole mahdollista olla vapaa, jos on syrjäytynyt tai köyhä. Alle keskituloiset olivat eniten tätä mieltä. Heillä on kokemusta pienistä palkoista, joten heillä on myös arvokasta omakohtaista kokemusta siitä, kuinka paljon raha vaikuttaa vapauteen. Hyvätuloisten on vaikea asettautua huonotuloisempien asemaan ja ymmärtää, kuinka suuri merkitys rahalla vapauteen Suomessa on. Jos hyvätuloiset ymmärtäisivät ja näkisivät, että huonotuloisilla on vähemmän vapautta tehdä arkisia päätöksiä, hyvätuloiset voisivat oppia arvostamaan omaa vapauttaan ja auttaa niitä, joilla ei ole yhtä paljon rahaa. En itse ainakaan ole aiemmin tullut ajatelleekseni, millaisia vapauksia minulla on arjessa. Minulla on mahdollisuus harrastaa minulle tärkeää urheilulajia, opiskella maksullisessa koulussa, tehdä aktiviteettejä, jotka tekevät minut onnelliseksi, sekä valita kaupasta ne herkut, joita sillä hetkellä tekee eniten mieli. Nämä kaikki ovat vapauksia, jotka eivät ole itsestäänselvyyksiä. Nyt kun opin arvostamaan vapauksia, jotka olen saanut syntyessäni perheeseen, jossa raha ei ole ollut huolenaihe, voin keskittyä miettimään, kuinka voin auttaa muita. 

Monet pärjäävät kuitenkin pienilläkin palkoilla ilman huolenaihetta. Suomessa Kansaneläkelaitos eli KELA tukee Suomen kansalaisia rahallisesti. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintotukea, jolloin heillä on mahdollisuus korkeatasoiseen opiskeluun sen sijaan, että he olisivat töissä esimerkiksi kaupan kassalla. Heillä on siis KELAn ansiosta mahdollisuus opiskella, mikä tuo vapautta valita, mitä haluaa elämässään tehdä. KELA maksaa myös asumistukea, joka antaa monelle vapauden muuttaa pois kotoa toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Suomessa on siis hyvin järjestetty sosiaaliturvatuki, joka auttaa antamaan suomalaisille vapauden tehdä itselle tärkeitä asioita.

Suomi on maailmalla  tunnettu kalliista elintarvikehinnoistaan. Kaupassa on mietittävä, mihin ruokaan itsellä on varaa. Ei siis ole vapautta ostaa ruokaa, jota tekisi mieli, vaan täytyy miettiä taloudellisia puolia. Kuitenkin on mainittava, että asiat ovat hyvin, kun meillä Suomessa aliravitsemus on harvoin kiinni mahdollisuudesta saada ruokaa. Monissa muissa maailman valtioissa on  taas huono tilanne: nälänhätä. On toki ymmärrettävää, että tulee kateutta ja epäreiluuden tuntua, kun varakkailla on vapaus valita kaupasta tai ravintolasta, mitä haluaa. Suomeen tarvitaan lisää ravintoloita, jotka käyttävät hyödykseen hävikkiruokaa. Tällöin hinnat pysyvät yleensä edullisina ja suuremmalla osalla väestöstä olisi mahdollisuus käydä ravintoloissa nauttimassa ruuasta. Tämä ei toki muuta sitä seikkaa, että varakkaammilla on enemmän vapautta valittaessa ravintolaa illalliselle. 

Varakkailla ihmisillä on myös enemmän vapautta valitessa harrastuksia. Harrastukset ovat Suomessa kalliita. Monella lapsiperheellä ei ole riittävästi rahaa, jotta perheen jokainen lapsi voisi käydä mieluisassa harrastuksessa. Jokaisella lapsella tulisi Suomessa olla vapaus harrastaa, mitä haluaa, sillä harrastukset tuovat onnellisuutta elämään, ja harrastuksien kautta saa uusia ystäviä. Monen harrastuksen avulla voi myös ilmaista itseään ja näyttää todellisen luonteensa. Urheiluharrastukset lisäävät lapsen terveyttä ja taiteelliset harrastukset lapsen luovuutta. Terveyden ja luovuuden edistyminen mahdollistaa lapsen elämään enemmän vapauksia toteuttaa itseään. 

On sanottava, että Suomessa on myös monia onnistuneita asioita, jotka lisäävät vapautta. Suomessa meillä on erittäin hyvä ilmainen terveydenhuolto, joka mahdollistaa meidän pidemmän ja vapaamman elämämme. Ollessaan terve ihmisellä on enemmän vapauksia tehdä asioita ja elää elämää täysillä kuin jos hän olisi kipeänä kotona sängyn pohjalla. Terveenä voimme vapaa-ajalla valita television katsomisen sijaan liikunnallisen aktiviteetin, eli meillä on enemmän vapautta aktiviteettien valitsemisessa. 

Varakkuus tuo yksilölle enemmän vapauksia tehdä valintoja. Meidän tulisi viedä yhteiskuntaa siihen suuntaan, että kaikilla olisi varaa samanlaisiin palveluihin. Toisaalta Suomen valtio ja verojärjestelmä luovat tasa-arvoa suomalaisten keskuuteen, jotta meillä kaikilla olisi vapaus tehdä valintoja päivittäisessä elämässämme.