Haitaristi säestää ohikulkijoiden matkaa.  (Kaikki kuvat: Roy Kokkonen)

Leppävaaran asematunnelissa katusoittaja säestää matkustajien kiirettä harmonikallaan. Valssin sointukierto toistuu yhä uudelleen, eikä sanoista oikein saa selvää. Katusoittajan toisella puolella, lähellä kauppakeskus Sellon sisäänkäyntiä, päivystävät Jehovan todistajat. Välillä joku pysähtyy ja Vartiotorni vaihtaa omistajaa. Hieman kauempana, soittajasta pohjoiseen, istuu kerjäläinen hiljaa.

Junarata leikkaa Leppävaaran kahtia. Radan eteläpuolella sijaitsee Sello, Suomen toiseksi suurin kauppakeskus, ja sitä ympäröivät modernit, pääosin 2000-luvulla viihtyisään puistomaiseen ympäristöön kohonneet asuinkerrostalot.

Läkkitori. Taustalla kauppakekus Galleria.

Toisenlaisen Leppävaaran keskus

Pohjois-Leppävaara taas on kuin tuulahdus menneisyydestä. Keltatiilinen, vuonna 1985 valmistunut kauppakeskus Galleria on toisenlaisen Leppävaaran keskus. Aluetta on yritetty vuosien saatossa uudistaa. Sinne on muun muassa kohonnut 21-kerroksinen moderni asuinkerrostalo. Siitä huolimatta tämä Sellon jalkoihin jäänyt alue luo junaradan eri puolien välille suuren kontrastin.

Leppävaara on liikenteen solmukohta, mutta rautatieaseman vilske rauhoittuu radan toisella puolella.

Asematunnelista kävelykatu johtaa Läkkitorille. Liiketiloissa sijaitsee lounasravintoloita ja kuppiloita. Eräs parturiliike tarjoaa miesten hiustenleikkuuta kympillä. Halal-ruokaa tarjoavan lounaspaikan terassilla palaa vesipiippu. Poliisiauto ajaa torin läpi ja jututtaa penkeillä päiväkaljaansa nauttivia leppävaaralaisia.

Ravintolan terassilla palaa vesipiippu

Kauppakeskus Galleriassa on hiljainen, jopa kliininen tunnelma. Valkoiset koruttomat seinät reunustavat tyhjiä käytäviä. K-Supermarketissa kyllä käy asiakkaita, mutta muuten käytävillä näkyy vain muutama ihminen. Yläkerroksesta löytyy tanssikoulu sekä kuntosali. Sello on autioittanut tämän aikanaan vilkkaan kohtaamispaikan.

Gallerian hiljainen toinen kerros.

Läkkitorilla on levoton maine

Kauppakeskuksen alakerrassa on Cafe Zoceria, jonka terassilta on aitiopaikka torille. Keltatiilisten rakennusten ympäröimällä torilla on kaksi etnistä ruokakojua ja pari torikauppiasta. Tarjolla on vaatteita ja käytettyjä kirjoja. Yksi kauppiaista on ollut leppävaaralaisille tuttu näky jo vuosikymmenten ajan.

Jorma Oserva on ollut torikauppiaana samalla paikalla 80-luvulta lähtien.

Kirjakauppias Jorma Oservalla on aikaa puhua.

“Olen ollut tällä paikalla alusta asti, 80-luvun loppupuolelta. Sellon tultua on myynti hiljentynyt. Torikauppaan tarvitaan ohikulkijoita”, hän kertoo.

Alueella tosin on hieman väkeä. Terasseilla tuoppien ääressä ja pizzerioissa syömässä. Kävelykadun ja torin penkeille on kokoontunut seurueita tölkit kädessään. Osa heistä vaikuttaa istuneen samoilla paikoilla jo pitkään, vuosiakin.

Läkkitorilla on levoton maine. Kävelykadulla virvokkeitaan nauttivat seurueet antavat ohikulkijoiden kuitenkin olla rauhassa.

Seurue viettämässä päivää Leppävaaranraitilla.

“Torilla olleen suhkulähteen ja esiintymislavan poistaminen rauhoitti tätä paikkaa. Se oli paikallisten alkoholistien kesäsiirtola. Kyllähän tätä paikkaa on suunniteltu kehitettävän. Se on kuitenkin sen verran kaukana tulevaisuudessa, ettei se minua kosketa”, Oserva sanoo.

Radan toisella puolella odottaa osto- ja viihdeparatiisi, jonka palvelut kattavat niin tarpeellisen kuin tarpeettoman. Design, järjestyksenvalvonta ja puhtaanapito on ensiluokkaista. Yltäkylläisyyttä kohti palatessa korviin kantautuu sama sävelmä kuin aikaisemmin.

Väkisin tulee ajatelleeksi, kumpi kauppakeskus olikaan kliinisempi?