Salibandyn miesten Suomisarjassa miteltiin keskiviikkona 9. maaliskuuta Itä-Uudenmaan derby Porvoon Aurorahallilla. Paikalliskamppailussa vastakkain olivat kotijoukkue Porvoon Salbiandyseura (tekstissä PSS) sekä perinteikäs Loviisan Tor. Ottelu ei ollut erityinen ainoastaan paikalliskamppailun statuksensa ansiosta, vaan sillä on myös suuri rooli Suomisarjan C-lohkon voittajan ratkaisussa. Otteluun lähdettäessä Tor piti hallussaan lohkon kärkipaikkaa pisteen erolla yhden ottelun enemmän pelanneeseen PSS:aan toisella sijalla. Kaupunkikanava oli aistimassa tunnelmaa, kun C-lohkon kärkiryhmät ottivat toisistaan mittaa tiivistunnelmaisessa kamppailussa.
Salibandykansa oli liikkeellä ja eli mukana pelissä
Jo hyvissä ajoin ennen ottelun alkuvihellystä oli Porvoon salibandyhallin läheisyydessä urheilujuhlan tuntua. Kolme hallia lähimpänä olevaa pysäköintialuetta olivat tupaten täynnä, kun pelin alkuun oli aikaa vielä noin puoli tuntia. Hallin sisäpuolella yleisö oli löytänyt jo alkulämmittelyjen aikana sankoin joukoin paikalle, tunnelma alkoi tiivistyä hyvän aikaa ennen ottelun alkua.
Yleisössäkin aistittiin pelin alla kamppailun olevan erityinen. “Peleissä on ollut ennenkin hyvä tunnelma. On hienoa, että näitä paikallispelejä on saatu pelata taas vaihteeksi. Paikallisvastustaja sytyttää aina tavallista enemmän, varsinkin nyt, kun pelataan tärkeistä pisteistä kummallekin joukkueelle”, katsomossa Loviisan Toria kannatanut Jyri Vaarimo kertoi. “Tätä peliä on odotettu. Varsinkin nyt, kun panokset ovat kovat. Molemmat joukkueet haluavat Divarin karsintoihin, niin onhan tämä hieno juttu”, hän lisäsi.
Lohkon kaksi parasta joukkuetta jatkavat runkosarjan jälkeen pelejään karsimalla paikasta ensi kauden miesten Divariin.
Porvoolainen salibandy nosteessa
PSS:n naisten joukkue on kantanut porvoolaisen salibandyn lippua jo pitkään. Se on pelannut naisissa liigatasolla kaudesta 2005-06 ja saavuttanut sittemmin yhden SM-kullan, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Miesten joukkue ei koskaan sitten seuran perustamisen vuonna 2003 ole saavuttanut liigatasoa. Se nousi Divariin ensimmäisen kerran kaudeksi 2006-07 ja tippui sarjaporrasta alemmas kaudella 2014-15. Sen koommin ei “Pessiä” ole toiseksi korkeimmalla sarjatasolla nähty, mutta tällä kaudella se on lähempänä sarjanousua, kuin kenties koskaan ennen. Miesten edustusjoukkueen nosteen huomasi huomasi niin tunnelmassa kuin yleisömäärässäkin.
Päivä ja tapahtuma oli tärkeä koko Porvoon Salibandyseuralle suuri, se keräsi Itä-Uudenmaan derbyyn ylivoimaisesti suurimman kotiyleisönsä tällä kaudella. Ennen Suomisarjan muodostamista PSS pelasi 2-divisioonaa, jossa kaikki vastustajat tulivat Uudeltamaalta.
“Onhan tämä tosi tärkeä juttu. Paikallispelit ovat isoja, näissä on hyvä meininki ja tapahtuma on tärkeä koko Itä-Uudenmaan salibandylle”, kertoi PSS:n toiminnanjohtaja Mikael Lax.
“Alun perin tämän ottelun pelipäivä oli aikana, jolloin koronarajoitukset eivät olisi sallineet yleisöä paikalle. Siitä syystä miesten joukkueen taustat päättivät, että ottelua ilman muuta siirretään, jotta yleisö saataisiin paikalle. Ja kun tätä yleisöä nyt katsoo, niin voin sanoa, että kannatti!”, Lax iloitsi. Myös miestenkin joukkueen otsikoihin nousu miellytti kotijoukkueen toiminnanjohtajaa.
Naisten joukkue on ollut jo pitkään porvoolaisen salibandyn vetonaula. Kuinka tärkeänä näet, että myös miesten joukkueella on kalenterissa tällaisia tapahtumia?
“Kyllähän se iso juttu on. Naisten joukkue on ollut meidän lippulaivamme, ja he ovatkin esittäneet erittäin hienoja otteita jo usean vuoden ajan. PSS ei kuitenkaan halua missään nimessä olla vain tyttö- ja naissalibandyseura. Ilman muuta meille on tärkeää, että myös miesten tapahtumat ovat hienoja ja tämä (ottelu) palvelee sitä tarkoitusta hyvin”, Lax pohti.
Minkälainen vastustaja on Loviisan Tor?
“Siitä on kulunut todella monta vuotta, kun olen itse Loviisaa vastaan pelannut, joten kysymys on minulle aika hankala. Mitä tämän pelin perusteella olen katsonut ja mitä tiedän, kyseessä on nuori joukkue. Pelaajat ovat hyvin liikkuvia ja taitavia, he pelaavat viihdyttävää salibandya. Meillä on täällä hieno tapahtuma, mutta sen lisäksi näemme myös hyvää peliä. Mikäs tässä on seuratessa”, Lax naurahti.
Intensiivinen peli repesi viimeisessä erässä
Itse pelistä odotettiin sähköistä, eikä se jättänyt ketään kylmäksi. Jo alkuvihellyksestä asti yleisö loi hienosti tunnelmaa ja osallistui peliin. Heti ensi hetkistä lähtien jokainen maalintekopaikka aiheutti kohahduksia ja jokainen ottelun tuomariston päätös aiheutti yleisössä porinaa, olihan yleisössä myös rutkasti vierasjoukkueen kannattajia. Jo ensimmäinen erä tarjosi paljon viihdettä. Se sisälsi runsaasti klassisia vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja kotijoukkueelle tuomittiin kaksi rangaistusta. Vaikka vierasjoukkue hallitsi erän tapahtumia laukoen maalia kohti yhdeksän kertaa vasten vierasjoukkueen yhtä laukausta, ensimmäiselle erätauolle siirryttiin maalittomassa tasatilanteessa.
Toinen erä jatkoi siitä, mihin ensimmäinen jäi. Kummankin joukkueen viimeistely tökki, ensimmäinen maali nähtiin vasta reilu 33 minuutin pelin jälkeen. Ottelua kuvasti hienosti ottelun puolenvälin paikkeilla nähty tapahtumaketju. PSS:lle vihellettiin ensin ottelun kolmas rangaistuksensa. Tuomion jälkeen kotijoukkueen maalivahti osoitti mielipiteensä suoraan ottelun tuomaristolle, saaden protestointirangaistuksen. Tor sai kahden miehen ylivoiman, illan parhaan sauman avausmaalin tekemiseen. Tor painosti vimmatusti, mutta ei päässyt parhaille maalintekopaikoille. PSS:n jäähyntappajat peittivät laukauksia todella pyyteettömästi, ja jokainen uhrautuminen sai kotiyleisöltä raikuvat suosionosoitukset. PSS selvisi äärimmäisen vaikeasta alivoimatilanteesta ilman takaiskuja, ja yleisön vielä hurratessa, kotijoukkue hankki Torille ensimmäisen rangaistuksen ottelussa. Momentum oli siirtynyt kotijoukkueelle. Kovassa hurmoksessa se iski ottelun avausmaalin tästä seuranneella ylivoimalla. Toiselle erätauolle siirryttiin kotijoukkueen 1-0 -johtolukemissa.
Viimeinen erä alkoi kotijoukkueen komennossa, ja se teki pikatahtiin kaksi maalia 46 minuutin kohdalla. Maalien välillä oli vain 13 sekuntia, PSS johti tasaista kamppailua yhtäkkia 3-0. Tämä ajoi vierasjoukkueen ottamaan aikalisän. Aikalisäkään ei nostanut vierasjoukkuetta enää takaisin pelin mukaan, sillä muutama minuutti tuon jälkeen PSS iski kaksi uutta salamamaalia. Se iski kahden miehen ylivoimalla ensin 4-0 -maalin, ja vain 30 sekuntia tuosta se meni viiden maalin johtoon. Torin jäähyily kostautui ja ilmassa oli ratkaisun makua. Torin maalinteko oli takkuista, loviisalaiset rikkoivat oman kuparisensa vasta reilu minuutti ennen päätössummeria. 6-1 -kavennuksen jälkeen PSS sinetöi vielä loppulukemat tyhjään maaliin. Ottelu päättyi porvoolaisten vakuuttavan oloiseen 7-1 voittoon. Selvistä loppulukemista huolimatta yleisössä sai jännittää, ja ottelun voittaja ratkesi vasta noin yhdeksän minuuttia ennenn loppua.
Tunnelma ottelun jälkeen oli yllättävän hyvä molemmin puolin
Taistelun tauottua kentän laidalle jäi edelleen paljon katsojia. Pelaajien kanssa ajatuksia vaihdettiin hyvässä hengessä, eikä pettymys liikoja paistanut vierasjoukkueen pelaajien kasvoilta. Myös järjestäjiä jäi hallille sankoin joukoin muun muassa purkamaan kahviopistettä. Joukkueiden saavuttua pukuhuoneista kentälle loppulämmittelyyn, Kaupunkikanavan haastatteluun saapui Loviisan Torin päävalmentaja Pekka Palomäki.
“Anteeksi, kun olimme noin huonoja”, pettynyt Palomäki voihki. Haastattelussa päävalmentajalta kuitenkin irtosi jo hymyä.
Minkälaista oli tänään pelata Porvoossa paikallisvastustajaa vastaan?
“Paikalliskamppailut tuovat aina oman mausteensa peliin. Yritimme kuitenkin lähestyä tätä peliä niin, että tämä on vain peli muiden joukossa. Emme pukukopissa nostaneet paikalliskamppailua erityisesti jalustalle, mutta se silti taas näkyi hieman otteissa. On silti kiva juttu, että porukkaa tulee hallille ja peli herättää tunteita puolin ja toisin. Urheilussa täytyykin olla tunnetta!”, Palomäki naurahti.
Oliko valmennuksella ylimääräistä latausta illan otteluun?
“En näkisi, että oli. Olen aina hieman hermostunut, mutta en tänään ollut sen hermostuneempi kuin yleensä olen. Lähinnä huolestuisin siitä, jos en olisi hermostunut. Tämä peli mietitytti siinä, missä muutkin pelit”, Palomäki summasi.
Aistitko kenties pelaajissa ylimääräistä latausta?
“Yritin ennen peliä juuri sivukorvalla kuunnella sitä, millä tunnelmin peliin lähdettiin. Olin ennen peliä varsin luottavainen, että lataus ei menisi yli. Itse peli ehkä kertoi kuitenkin enemmän siitä, että ylilatausta oli. Minun silmääni kentällä tehtiin yllättäviäkin ratkaisuja, joita tuskin muuten tehtäisiin, eivätkä ne olleet parhaita mahdollisia. Jonkin verran olemme kulkeneet (joukkueen kanssa) yhdessä, että tiedän meidän poikien osaavan pelata paljon paremminkin”, pohti Palomäki.
Oliko tämän päivän pelissä jo pudotuspelihenkeä?
“Olihan tänään hieman erilainen säpinä kuin yleensä runkosarjassa. Latautuminen paikallispeleihin on aina erilainen”, Surakka totesi.
“Tunnelmaa kyllä oli. Kierrokset kävivät korkealla ja vauhtia pelissä oli sitäkin enemmän. Kyllähän tämä pudotuspeliottelulta vaikutti”, Vaarimo sanoi pettyneesti.
Toivotteko toisillenne menestystä Suomisarjassa?
“Välillä toivon, tosin en tänään tietenkään”, Surakka vastasi.
“En toivo!”, Vaarimo paalutti jo leveä hymy kasvoillaan.
mailto:joonas.ehro@gmail.com
