Kello on 15.20 keskiviikkoiltapäivänä. HIFK:n C-juniorit ovat juuri aloittaneet jääharjoitukset Nordiksen harjoitushallissa. Hetken päästä halliin astelee sisään poikien fysiikkavalmentaja Pia Pekonen. Hän tervehtii meitä, pelaajia sekä valmentajia, ja istuu käymään läpi papereitaan.
Hetken kuluttua siirrymme kuntosalin puolelle haastattelua varten. Otamme parit valokuvat juttuun, ja istumme alas keskustelemaan valmentamisesta.
-Aloitin valmentamisen hiihtokoulu-ohjaajana 16-vuotiaana, kun itse vielä hiihdin kilpaa Lahden Hiihtoseurassa. Siinä sai pientä taskurahaa, kun samalla vielä itse harrasti kilpahiihtoa. 18-vuotiaana otin ensimmäisen henkilökohtaisen valmennettavan hiihdon puolelta ja siitä päivästä asti minulla on ollut hiihdon parista valmennettavia, Pia kertoo.
-Valmentamisessa parasta on nähdä, kun urheilijat kehittyvät. Myös urheilijoiden auttaminen ja ohjaaminen kehitykseen on mukavaa, hän jatkaa.
Valmentaminen jääkiekon parissa oli Pialle vähän sattuman kauppaa.
-Päävalmentaja Samuli Marjeta oli vetämässäni valmentajakoulutuksessa. Koulutuksen aikana sparrasin Samulia valmennuksellisissa asioissa. Kolme vuotta sitten Samuli kysyi minua sparraamaan yhtä HIFK:n joukkuetta ja sen valmentajia, ja sitä kautta hän sitten pyysi minua joukkueen fysiikkavalmentajaksi. Kuitenkaan pelkkää fysiikkapuolta ei roolini tässä joukkueessa käsitä, vaan yhdessä tehdään hommia muiden valmentajien kanssa ja suunnitellaan kokonaisuudet läpi.
Pia ei kuitenkaan lähtenyt joukkueen mukaan heti ensi istumalta.
-Alkuun kieltäydyin tarjouksesta pari kertaa, kun ajattelin, että minulla ei ole siihen aikaa. Viime kaudella kuitenkin lupauduin lähtemään mukaan.
Pia työskentelee Olympiakomiteassa, nimikkeenään valmennusosaamisen asiantuntija.
-Huippu-urheiluyksikössä on urheiluakatemia-ohjelma, jossa sitten vastaan valmennusosaamisen ja asiantuntijatoiminnan kehittämisestä Suomessa urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa.
-Aika laaja on toimenkuva. Pyrimme rakentamaan parempaa arkea urheilijoille, jotta he pystyisivät treenaamaan ja suorittamaan kaksoisuraa, joka tarkoittaa esimerkiksi opiskelua tai työntekoa uran yhteydessä.
Fysiikkaharjoitukset, etenkin nuorilla, ovat monipuolistuneet viime vuosina.
-Terveysnäkökulma ja ammattimaisuus ovat tulleet vahvemmin esille, varsinkin jääkiekon parissa, kun pyritään tekemään tietyn tyyppisiä harjoitteita, jotta vammoja pystytään ehkäisemään. Ammattivalmentajien työskentely nuorten kanssa myös lisää ammattimaisuutta tekemisessä.
Pialla ei ole erityisiä tavoitteita, jotka hän haluaa saavuttaa valmentajana.
-Nautin tällaisesta perustekemisestä. Tykkään olla nuorten parissa ja auttaa heitä heidän kehittymisessään. Pyrin innostamaan ja tukemaan heitä saavuttamaan oman potentiaalinsa. Tiedän, että minulla on vahva osaaminen siihen, että pystyn auttamaan nuoria heidän urallaan eteenpäin.
-Valmennus on aina mennyt minulla vähän sattuman kautta, ja olen saanut valmentaa erilaisia urheilijoita. Mielestäni on ollut kuitenkin mukavaa päästä myös tähän joukkue-maailmaan mukaan.
Huippuhetki valmentajan uralla ei Pialla kuitenkaan liity perinteiseen voittamiseen.
-Arkiset asiat, esimerkiksi kun huomaa, että urheilija on tajunnut jonkun jutun tai hän alkaa ottamaan vastuuta omasta tekemisestään, ovat sellaisia hetkiä, joista itse tulen iloiseksi. Toki urheilussa on kyse myös voittamisesta, mutta aina se ei ole se tärkein juttu. Urheilijan onnistumiset, ja myös epäonnistumiset, ja niiden käsittely urheilijan kanssa ovat sellaisia isoja juttuja valmentajana.
Pysty Valmennusryhmä seuraa c-junioreiden jääharjoituksia
