“Vähän päälle kolmekymppinen ammattivalmentaja.”
Näillä sanoilla Vantaan Jalkapalloseuran alle 15- sekä alle 17-vuotiaiden joukkueiden valmentaja Juho Suuperko kuvaili lyhyesti itseään. Ammattivalmentajana Juho on toiminut noin viisi vuotta, tekemättä mitään muuta työtä siinä sivussa. Valmennuksen Juho aloitti jo 17-vuotiaana Espoon Palloseurassa, valmentaen vuonna 1993 syntyneiden poikien haastejoukkuetta.
“Muistaakseni minulla ei ollut vielä ajokorttia siihen aikaan, joten kuljimme pyörällä treeneihin”, Juho kertoo.
Jalkapallon Juho aloitti suhteellisen myöhään, aloittaen lajin vasta vähän päälle 10-vuotiaana. Mieheltä löytyy myös yleisurheilu-, telinevoimistelu- sekä golf- taustaa. Golfia hän pelasi kilpatasolla.
“Golf oikeastaan loppui siihen, kun menin armeijaan. Pelasin parhaan kierrokseni ennen harmaisiin lähtöä. Armeijan aikana ei oikein tullut pelattua, ja tasoni oli tippunut, kun pääsin sieltä pois. Näin parhaaksi lopettaa lajin siihen.”
Jalkapallon pelaamisen Juho aloitti Hongassa. Hän myös pelasi juniorivuosinaan Espoon Palloseurassa sekä Etelä-Espoon Pallossa. Miesten pelejä kertyi FC Espoossa sekä Helsingin Palloseurassa. Mitään selvää päätöstä Juholla ei ollut lopettaa jalkapallon pelaamista, se vain hiipui hiljalleen, ja jäi lopulta taustalle.
“Luonnollisesti aloitin valmentamisen samalla, kun vielä itse pelasin jalkapalloa. Valmentamisen aloittaminen ja päätös jalkapallon pelaamisen lopettamisesta eivät kulkeneet aivan käsi kädessä. Oma pelaamiseni alkoi hiipumaan aikaisemmin, joten en vaihtanut pelaamista valmentamiseen tietoisesti. Olin silloin koulussa, ja mulla oli muitakin mielenkiinnon kohteita, se oma jalkapalloura ei vaan ottanut oikein tulta siipien alle.”
“Valmentajan arki on luultavasti sellaista, mitä kukin valmentaja siitä itselleen tekee”
Omaa valmentajan arkeaan Juho kuvailee oikeastaan ympäri kellon tapahtuvaksi pohdinnaksi, ja asioiden pyörittelyksi mielessään. Valmentaja päättää oikeastaan oman arkensa. Se riippuu täysin siitä millainen persoona tai henkilö olet, ja kuinka paljon olet valmis käyttämään aikaa siihen.
“Valmentajan arki on luultavasti sellaista, mitä kukin valmentaja siitä itselleen tekee”, Juho toteaa heti alkuun.
“Minun arkeni pyörii kahden joukkueen ympärillä valmentamisessa, ja harjoituksia on viikosta riippuen kymmenen tai enemmän. Harjoitukset ottavat paikkansa välillä aamuisin, mutta yleensä iltapäivällä ja viikonloppuna sitten pelataan. Tähän ympärille se arki sitten rakentuu. Harjoituksen ulkopuolella tapahtuu paljon suunnittelutyötä, ja sitä on kahdenlaista: Istut aidosti pöydän äärelle ja alat tietoisesti pohtimaan jotakin asiaa. Ja ei nyt tiedostamaton suunnittelu, mutta asioiden pohtiminen ilman mitään syvempää tarkoitusta. Ne asiat vain pyörivät siellä mielessä, ainakin mun kohdalla. Milloin tätä työtä siis tehdään? Enemmän tai vähemmän kellon ympäri.”
Korona-aikana arki poikkeaa reilusti normaalista valmentajan arjesta. Juho viettää oikeastaan kaikki päivät koneen ääressä palaveeraten koko joukkueen, yksittäisten pelaajien sekä valmennustiimin jäsenten kanssa.
“Käydään pelaajien kanssa läpi heille räätälöityjä harjoitusohjelmia, ja miten ne ovat sujuneet. Muu aika työstetään harjoitusohjelmia yksilöille, kun ei keskustella. Nyt on myös hyvää aikaa suunnitella tulevaa, seuran sisällä sekä valmennustiimin sisällä, joten kaikennäköisissä palavereissa on tullut istuttua korona-aikana.”
Analyyttinen ja vaativa valmentaja
Juho kuvailee itseään analyyttiseksi sekä vaativaksi valmentajaksi. Myös pelaajien kanssa kommunikoiminen on hänelle erittäin tärkeää. Hän yrittää ymmärtää yksilöä ja persoonaa, ja miksi yksilö käyttäytyy juuri näin tänään.
“Miellän itseni ihmiskeskeiseksi valmentajaksi, joka vaatii parasta mahdollista työpanosta itseltään, ihmisiltä joiden kanssa työskentelee sekä itse urheilijoilta, suhteuttaen vaatimustason heidän ikäänsä.”
Jalkapallovalmentajana hän kertoo olevansa pelin tutkija.
“Kokeilen mielelläni uusia asioita, joita en ole aikaisemmin tehnyt pelaamiseen sekä harjoitteluun liittyen. Yritän löytää itselleni uusia toimintatapoja sekä malleja, joita voin jatkossa käyttää ja kehittää entisestään.”
“Pelin tutkija, tykkään jalkapallosta pelinä”, Juho toteaa ytimekkäästi.
Vinkkinä valmentajiksi haluaville Juholla on yksi sana: aktiivisuus. Tällä hetkellä valmentajista on puutetta melkein joka seurassa.
“Jos kysyt lähimmästä kolmesta seurasta valmennushommia ja pyyntösi eivät ole tähtitieteelliset, on suorastaan ihme, jos et löydä mitään”, päättää Juho.
